Vahva verkosto ruotsalaisessa politiikassa ja liike-elämässä
Jan Larsson, Business Swedenin toimitusjohtaja, edustaa ruotsalaista elinkeinoelämää Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksessa. Erittäin kiireisellä miehellä on laaja tehtäväkenttä ja suuri ruotsalaisista ja kansainvälisistä yritysjohtajista ja poliitikoista koostuva kontaktiverkosto. Tässä hän kertoo itsestään ja näkemyksistään kauppakamarin roolista.
”Olen liikkunut edestakaisin politiikan ja elinkeinoelämän välillä. Ensin työskentelin 13 vuotta politiikan parissa – Uppsalassa suoritettujen, lähes valmiiden taloustieteen opintojen jälkeen. Valtiovarainministerin ja pääministeri Göran Perssonin palveluksessa toimin puheenkirjoittajana, lehdistöpäällikkönä ja vielä valtiosihteerinä, kunnes ”sain potkut” Ruotsin kansalta sosiaalidemokraattien hävitessä vaalit vuonna 2006”, kertoo Jan.
”Halusin oppia ymmärtämään elinkeinoelämää ja päädyin lopulta McKinseylle. Se oli loistava koulu, sillä aloitin konsulttina alimmalta tasolta ja jouduin opettelemaan työn ruohonjuuritasolta. Yritin antaa oman panokseni myös julkisen sektorin puolella – mutta se tarkoitti, että sain istua öisin tekemässä analyysit, laskelmat ja PowerPointit. Se antoi minulle hyvän käsityksen soveltavasta yritystaloudesta – strategiasta organisaatioon ja taloushallintoon. Päivät olivat pitkiä, mutta opin valtavasti – se oli kuin MBA työpaikalla. Tämän jälkeen toimin viisi vuotta Nordean viestintäjohtajana vastuualueina Suomi, Norja ja Tanska.”
Jan palasi politiikkaan vuoden 2014 vaalien alla ja johti sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa kampanjapäällikkönä. ”Tämän jälkeen palasin konsultiksi Brunswickille, mistä päädyin aikuiskoulutusyritys YrkesAkademin toimitusjohtajaksi. Sen jälkeen tein vielä yhden kierroksen rahoitusalalla Handelsbankenin viestintäjohtajana.”
”Vuonna 2021 Business Swedenille haettiin uutta toimitusjohtajaa. Uskon, että erotuin lähes sadan ehdokkaan joukosta taustallani, joka vastasi Business Swedenin erittäin monipuolista tehtävää – toimia sekä liikkeenjohdon konsulttina, julkisten suhteiden asiantuntijana, että kaikenkokoisten yritysten liiketoimintatukena – ja samalla edustaa Ruotsia ja toimia osana Team Swedeniä. Olen todella iloinen tästä innostavasta ja jännittävästä tehtävästä äärimmäisen tehokkaassa ja yhteiskunnallisesti tärkeässä organisaatiossa”, Jan kertoo.
Hallitukseen Lars G Nordströmin toimesta
Kuten monet muutkin kauppakamarin hallituksen jäsenet, Jan tuli mukaan puheenjohtajan kautta.
”Sain kysymyksen silloiselta puheenjohtajalta Lars G. Nordströmiltä. Tai oikeastaan se ei ollut kysymys: ”Business Swedenin toimitusjohtajana sinulla on perinne täytettävänä: edeltäjäsi oli hallituksessa, ja niin sinunkin tulisi olla’, hän sanoi. Olen aina kunnioittanut Larsia suuresti, joten en epäröinyt päätöksessäni.”
Suomi ja Ruotsi ovat kilpailijoita kansainvälisillä markkinoilla, mutta tänä päivänä ennen kaikkea toisilleen tärkeät yhteistyökumppanit, joilla on laaja ristiinomistus ja yritysryhmiä, jotka ovat Pohjoismaista käsin levittäytyneet ympäri maailmaa. Mitkä ovat ajatuksesi Suomen ja Ruotsin välisestä kaupasta, kehitysmahdollisuuksista ja trendeistä?
”Nykyisessä geopoliittisessa myllerryksessä maidemme sisaruussuhde on tärkeämpi kuin koskaan. Yhteinen näkemys lähialueiden turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja kyky tehdä puolustusyhteistyötä on itsestäänselvyys – samoin kuin vapaakaupan ja globaalin järjestyksen puolustaminen. Tänä päivänä suuret poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämään enemmän kuin pitkään aikaan.”
Jan Larssonilla on erityisiä muistoja tapahtumista, jotka kuvaavat Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön syventymistä viime vuosina.
”Kun Sanna Marin teki ensimmäisen vierailunsa pääministerinä Ruotsiin vuonna 2020, tärkeimpiä aiheita olivat ilmastotavoitteet ja EU:n laajentuminen. Kun presidentti Niinistö vieraili vuonna 2022, painopiste oli turvallisuuspolitiikassa ja Natossa. Kun presidentti Stubb tuli tänne vuonna 2024, asialista oli laajempi: ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, puolustus ja kauppa. Tänä päivänä siihen olisi lisättävä tullit ja vapaakauppa. Mielestäni tämä tiivistää hyvin sen, kuinka maailman tapahtumat vaikuttavat maidemme välisiin suhteisiin.”
Jan uskoo, että maidemme välinen perinteisesti vahva kauppayhteys tulee olemaan tärkeä jatkossakin.
”Uskon, että kehitämme jatkossakin maidemme välistä kauppaa eri aloilla, mikä luo mahdollisuuksia yhteistyölle ja Suomi–Ruotsi-brändin markkinoinnille – mutta myös koko Pohjolalle yhteisenä talousalueena globaalissa taloudessa. Meillä on tällä hetkellä hienoja yhteishankkeita, kuten yhteisen akkuekosysteemin rakentaminen Norjan kanssa. Pohjoismaissa tehdään yhteistyötä myös vedyn, puolijohteiden ja puolustusteollisuuden parissa. Meillä on yhteinen paviljonki vuoden 2025 Osakan maailmannäyttelyssä muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi harvinaisten maametallien ja muiden mineraalien alalla on suuria yhteistyömahdollisuuksia – aivan kuten sähköistämisen ja vihreän siirtymän saralla – ja varmasti myös digitaalisilla sovellusalueilla. Maatamme yhdistää vahva innovatiivisuus, hyvä yrittäjyys ja elinkeinoelämä, joka on edelläkävijä tekoälyssä ja vihreässä siirtymässä. Northvoltin takaisku Ruotsissa ei tule hidastamaan globaalia vihreää siirtymää eikä vähentämään ilmastoystävällisten ratkaisujen kysyntää tulevaisuudessa.”
Mitkä ovat mielestäsi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin vahvuudet ja missä toiminnoissa olisi kehitettävää?
”Kauppakamarin läsnäolo ja merkitys erityisesti suurten teollisuusyritysten näkökulmasta on kasvanut merkittävästi. Kjellin ja koko tiimin tekemä työpanos on ollut vaikuttava, ja se on tuonut mukanaan paremman taloudellisen tilanteen ja suuremman itsenäisyyden – mutta tietysti myös kasvavat vaatimukset toiminnan ja sitoutumisen suhteen. Haasteena on nyt säilyttää tasapaino ja huolehtia siitä, etteivät suuryritysten intressit vie huomiota pois osa-alueelta, johon kauppakamari voi vaikuttaa kaikkein eniten – pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksista lisätä vientiä, tehdä yhteistyötä ja kasvaa yhdessä.”
Liikkeessä sekä työssä että vapaa-ajalla
Mitä teet, kun et ole töissä – mitä harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita sinulla on? Onko urheilu tärkeässä roolissa syntyjään göteborgilaiselle?
”Luonto ja fyysiset aktiviteetit, kuten hiihtäminen, luisteleminen, melominen, vaeltaminen, kiipeileminen ja sukeltaminen, ovat lähellä sydäntäni. Lakeudet auttavat laajentamaan näkökulmia ja avaamaan ajatuksia ja fyysinen rasitus tuo sielunrauhaa ja antaa luovuudelle tilaa – siinä on yhdistelmä, josta pidän!”
”Olen myös melko hiljattain muuttanut esikaupungista Tukholman keskustaan – ja oppinut hyödyntämään kaupungin kulttuuri- ja ravintolatarjontaa. Yritän parhaillani ymmärtää oopperaa. Viime kuukausina olen paneutunut Wagneriin. Monet kokevat Wagnerin vaikeaksi pitkien esitysten ja monimutkaisten sävellysten vuoksi. Nyt aion 'peruuttaa' kohti helpommin lähestyttäviä tuotantoja. En ole vielä täysin hurahtanut – mutta annan Wagnerille aikaa tämän vuoden loppuun ennen kuin luovutan!"
