Markku Sirviö – kiintopiste kauppakamarin historiassa

Monien sattumien summana Markku on ollut osa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tiimiä jo vuosien ajan. Hän on ehtinyt rakentaa laajan verkoston yrityksistä ja jäsenistä, joita hän on auttanut vuosien varrella. Markku kertoo omin sanoin pitkästä urastaan, jonka aikana hän on ehtinyt nähdä useita vaiheita ja aikakausia lähes 90-vuotiaan kauppakamarin historiassa.

”Olen syntynyt Kemissä Pohjanlahden rannikolla, jossa isäni toimi autoalan yrittäjänä ja autokoulutoiminnassa. Viisitoistavuotiaaksi asti kävin poikalyseota Kemissä. Suomen talouskriisin seurauksena autokouluasiakkaat kuitenkin muuttivat Ruotsiin, jossa he saivat töitä Volvolta ja tulivat kotiin uusien, kiiltävien autojen kanssa. Asiakkaiden vähentymisen myötä muutti perheemme etelään ja Helsinkiin, jossa isäni perusti autokoulun ja työskenteli myös automyyjänä maahantuoja Wihurilla", Markku kertoo nuoruudestaan.

"Yksi sedistäni otettiin kilpa-ajajaksi legendaarisen tallipomon Antti Aarnio-Wihurin johtamaan AAW-tiimiin, jossa hänellä oli kolleganaan muun muassa Suomen ensimmäinen Formula 1 -kuljettaja Leo Kinnunen. Itse aloitin vastaperustetussa yhteiskoulussa, jossa oli sekä tyttöjä että poikia, mikä vaikutti keskityskykyyni ja heikensi arvosanoja poikakouluvuosien jälkeen. Valmistuin kuitenkin lukiosta ja suoritin asepalvelukseni ajatuksena opiskella lakia ja taloustiedettä, joista innostuin kieliopintojen aikana Itävallassa."

Suomalainen valintajärjestelmä pääsykokeineen ja lisäkursseineen koetteli Markun kärsivällisyyttä, kunnes hän kuuli, että Ruotsissa akateemiseen maailmaan voi päästä todistuksen arvosanojen perusteella. Pian Markku löysi itsensä Uppsalasta Norrlands Nationin jäsenenä.

"Oikeustieteen opiskelu ei ollut ruusuilla tanssimista, mutta ruotsalainen tapa tehdä ryhmätyötä sopi minulle erittäin hyvin ja valmistuin juristiksi kuuden vuoden opintojen jälkeen. Uppsalassa tutustuin muihin suomalaisiin, jotka ovat myöhemmin tehneet uraa liike-elämässä ja politiikassa. Ruotsi oli jo aiemmin tuttu maa, sillä äitini oli sotalapsena Färilassa. Kemissä asuessamme kävimme usein Norrlannissa, muun muassa perimässä velkoja rajan yli muuttaneilta autokoulun oppilailta."

Kandi johti kauppakamariin

Seuraava askel oli taloustieteen opinnot. Markku päätti opiskelukaverin kanssa tehdä kandidaatintutkielman suomalaisesta tekstiiliviennistä. Toimitusjohtaja Liisa Lifländer otti opiskelijat vastaan Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimistossa osoitteessa Riddargatan 35–37 ja jakoi arvokasta tietoa.

"Tutkielma hyväksyttiin – tuohon aikaan suomalainen tekstiilivienti Ruotsiin oli huipussaan – Marimekko, Finlayson, Turo Tailor ja Kestilä vain muutamia mainitakseni. Vierailu herätti ajatuksen työskennellä suomalaisten yritysten kanssa, joilla oli halu tulla Ruotsiin. Myöhemmin perustin lakitoimiston ja löysin sattumalta erään asiakkaan pöydältä Kauppakamarin lehden Finland levererar. Lehdessä oli ilmoitus kauppakamarilla vuokrattavista huoneista ja kiinnostuneena otin yhteyttä talouspäällikkö Liisa Carlssoniin. Pian muutin arkistohuoneeseen naapureina muun muassa Martin Ahlberg ja hänen Fin-Sve-yrityksensä, Ahvenanmaan kauppakamari sekä rahoitusalan konsultti."

Kun Liisa Carlsson vaihtoi alaa takaisin varustamotoimintaan, Markku haki talouspäällikön paikkaa. Toimitusjohtaja Leif Hernberg hyväksyi Markun hakemuksen ja näin alkoi uusi vaihe uralla.

"Tehtävä ei ollut helppo – valtionavustusten tilitykset olivat ihan oma maailmansa, mutta yhteistyö Leifin ja elinkeinoministeriön kanssa sujui erittäin hyvin. Sen jälkeen työskentelin sekä toimitusjohtaja Risto Erjannin että toimitusjohtaja Marja Kahran alaisuudessa, ennen kuin nykyinen toimitusjohtaja Kjell Skoglund aloitti tammikuussa 2015. Roolini on vuosien varrella ollut palvella kaikkia; niin kollegoita, jäseniämme kuin markkinaneuvonnan asiakkaita. Jälkimmäiseen siirryin luontevasti koska kauppakamarin resursseja käytettiin muun muassa erilaisiin kampanjoihin ja projekteihin liittyen graafisen alan teollisuuteen, rakentamiseen ja alihankintaan, muotiviikkoihin ja IT-yrityksiin."

Kauppakamarin uusi rooli

Suomen vienninedistämisen uudelleenorganisoinnin yhteydessä Finpro ja myöhemmin Business Finland tuli muuttamaan kauppakamarin roolia viennin edistämisessä.

"Aiemmin meillä oli erityisasema Suomen virallisena kauppaedustustona Tukholmassa. Meillä oli kattava vientiä ja kauppaa edistävä tehtävä ja autoimme lisäksi investoinneissa. Meillä oli Finpron toimeksianto, jonka valitettavasti menetimme ruotsalaiselle yhden miehen konsulttiyritykselle hankintakilpailussa. Sitten Business Finland toi kuvioihin lisää ihmisiä ja toimintaa, mikä aiheutti kauppakamarin projektirahoituksen tyrehtymisen. Kjell tuli kolmannelta sektorilta, yhdistysmaailmasta, ja toi mukanaan uusia ajatuksia, jolloin kauppakamarissa alkoi uusi, vahvasti jäsenistöön keskittyvä aikakausi."

Markun asema muuttui varsin radikaalisti, kun markkinaneuvonnan painoarvo kasvoi. "Samalla sain enemmän hallinnollista vastuuta ja koin, että Elinkeinoministeriön asenne muuttui muodollisemmaksi ja vahvemmin säänteleväksi. Maksuton markkinaneuvonta ja kaupallinen toiminta oli erotettava toisistaan. Minun ja Kjellin tehtävänä oli pelastaa kauppakamarin talous, jotta voisimme pitää työntekijät ja tarjota palveluita ja tapahtumia jatkossakin."

Markku kuvailee tehtäväänsä suomalaisten asiakkaiden ongelmien ratkaisemisena Ruotsin puolella. "Kokemus auttaa saavuttamaan tuloksia ja kuromaan umpeen maiden välisiä eroja. Ruotsissa on enemmän, tai ainakin erilaista, byrokratiaa, kun taas Suomi on digitalisoituneempi, niin hyvässä kuin pahassa. Kauppakamari on viime aikoina kiinnittänyt huomiota erilaisiin kaupan esteisiin, joita yritämme poistaa yhdessä liike-elämän ja poliitikkojen kanssa. Markkinaneuvojana olen oppinut etsimään ja kokoamaan tietoa, ja vaativampiin asiantuntijatehtäviin meillä on loistava kirjanpitäjistä, tilintarkistajista, asianajajista ja muista asiantuntijoista koostuva jäsenistö."

Kauppakamari toimii usein ensiapuna, kun yritykset haluavat vakiinnuttaa asemansa Ruotsin markkinoilla. "Haluamme, että he kokevat Ruotsiin tulemisen turvalliseksi, ja että he kokevat tulevansa autetuiksi. Vienninedistämistoimet tuottavat konkreettisia tuloksia, eikä kenenkään pitäisi joutua lähtemään täältä tyhjin käsin. Paremman tasapainon saavuttaminen maiden välisessä kaupassa vaatii kuitenkin sinnikkyyttä. Yrityksellä on oltava taloudelliset resurssit selviytyä 2–3 vuotta ennen kuin kauppa alkaa sujua. Vienti on elämäntapa ja olen iloinen siitä, että olemme saaneet auttaa yrityksiä menestymään Ruotsissa, esimerkkeinä kierrätysyritys Kuusakoski, ilmailualan yritys Jetflite ja sairaalatekstiilejä valmistava yritys. Yksi erikoisimmista tapauksista oli sairaalatarvikkeita myyvä perheyritys, jossa kielitaitoinen vaimo kuoli kesken tuotteiden myyntiprosessin Ruotsiin ja aviomies jäi yksin. Yrityksen erityistuotteille oli kuitenkin vahvaa kysyntää ja se onnistui solmimaan puitesopimuksen – me toimimme siinä välissä ja ohjasimme heidät menestykseen."

Markun mukaan kauppakamarin menestyksen kannalta ratkaisevaa on hyvä tiimi, joka ottaa vastuuta asiakkaiden projekteista ja jakaa tietotaitoa sisäisesti, mikä vähentää pienen organisaation haavoittuvuutta. "Vienninedistämisen tulevaisuus on Suomessa epäselvä, mutta Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin malli toimii ja tuottaa tulosta."