Historiikki

1936 – Kauppakamari perustetaan

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari perustettiin 9. lokakuuta 1936. Tavoitteena oli maidemme välisen kaupankäynnin kehittäminen sekä uusien vientituotteiden löytäminen.

Suomen silloinen suurlähettiläs, J.K. Paasikivi, Suomen vientiliiton puheenjohtaja Jaakko Kahma ja Electroluxin perustaja, johtaja Axel Wenner-Gren ovat kauppakamarin perustajajäseniä. 1930-luvun loppupuolella Suomalais-ruotsalaisella kauppakamarilla oli noin 500 jäsentä.

 

40- ja 50-luku – Jälleenrakentamisen aikaa

Toisen maailmansodan jälkeinen aika oli haastavaa ei ainoastaan Suomelle vaan myös Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen valtionapu kauppakamarille lopetettiin vuonna 1940, jolloin kauppakamarin ainoa tulonlähde oli ruotsalaisten jäsenten jäsenmaksut. Betty Liljestrand onnistui luotsaaman kauppakamarin toiminnan sotavuosien läpi kohti jälleenrakentamisen aikaa. Säännöt jarruttivat Suomen ja Ruotsin välistä kaupankäyntiä aina 50-luvun puoliväliin asti. Suomalais-ruotsalainen kauppakamarin ansiosta kaupantekoa voitiin jatkaa luvanvaraisuudesta vapautetuilla tuotteilla.

 

60-luku – Ruotsi löytää Suomen

Kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi Ruotsissa nopeasti mm. Marimekon, Iittalan, Askon ja Fazerin vientituotteiden myötä. Kauppakamarin toimintaa laajennettiin kiinteällä sihteeristöllä, jota johti Caj Lindén. Kauppakamarin rooli tärkeänä tapaamispaikkana Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämän välillä vahvistui entisestään.

Suomen valtiosta tuli jälleen toiminnan osarahoittaja. Tämä loi turvallisen taloudellisen pohjan tulevaisuudelle. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari aloitti ”Löydä Suomi” –kampanjan, jonka myötä suomalainen muotoilu ja osaaminen saavuttivat ruotsalaisen yleisön.

 

70-luku – Ristiretki länteen

1970-luvulla tuhannet suomalaiset yritykset pyrkivät kasvamaan Ruotsin markkinoilla. Yritykset laajensivat tuotevalikoimaansa entistä enemmän raaka-aineisiin, puolivalmisteisiin ja alihankintoihin, 60-luvun kuluttajille suunnattujen tuotteiden lisäksi. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin rooli asiantuntijana vahvistui. Ruotsi vakiintui yhdeksi Suomen kolmesta keskeisestä kauppakumppanista.

 

80-luku – Suomi osaa

80-luvulla Suomen valmiudet investoida ulkomaille paranivat. Isot suomalaiset konsernit tekivät strategisia hankintoja Ruotsista. Nokia kasvoi vauhdilla. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari kertoi suomalaisesta teknologiasta ja osaamisesta ”Suomi Osaa” - kampanjan ja Suomen Ulkomaankauppaliiton avulla. Toimitusjohtaja Liisa Lifländersin kaudella kauppakamari vahvisti tiedottamista ja perusti ”Suomi toimittaa” - lehden. Vuonna 1988 kauppakamari aloitti vuosittaisten lehdistömatkojen järjestämisen.

 

90-luku – Räätälöityjä konsultaatioita

Suomesta ja Ruotsista tuli Euroopan Unionin jäseniä vuonna 1995. Osana EU:n sisämarkkinoita viennin edistäminen vaihtui toimitusjohtaja Leif Hernbergin johtamista isoista toimialakampanjoista pienempiin painotuotteiden, muodin ja elektroniikan erikoisprojekteihin. 90-luvun loppupuolella kauppakamari keskittyi entistä enemmän räätälöityihin markkinakonsultaatioihin. Viennin edistämisen sijaan puhuttiin kansainvälistymisestä.

 

2000-luku – Markkinastrategioita ja erikoisosaamista

2000-luvulla suomalaisten yritysten tarpeet muuttuivat. Yritykset halusivat tietää konkreettisista toimenpiteistä miten aloittaa vientiä Ruotsiin tai perustaa yritys Ruotsiin.

Konsultaatiotoimeksiantojen määrä kasvoi ja niiden rooli kauppakamarin tulonlähteenä vahvistui. Tiedontarve vaihtui entistä enemmän palveluiden kysyntään. Yhteistyössä paikallisten elinkeinoelämän keskusten kanssa kauppakamari alkoi toteuttaa suuria Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemia yhteisprojekteja. Muotinäytökset Ruotsissa ja arkkitehtikäynnit Suomessa olivat vuosikymmenen ajan kauppakamarin arvostetuimpia aktiviteetteja.

 

2010-luku – Kasvava verkosto ja korkean tason tapahtumia

Konsultointipalvelujen jatkuessa tärkeänä osana toimintaa myös verkostoitumisen merkitys kasvoi. Tapahtumien profiilia alettiin nostaa ja näkyvyyttä hankkittiin muun muassa kokosivun ilmoituksilla suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä. Tapahtumien osallistujamäärät lisääntyivät nopeasti ja jäsenmäärä kääntyi jyrkkään kasvuun. Vuosikymmenen lopussa jäsenmäärä oli kaksinkertaistunut vuosikymmenen puoliväliin verrattuna. 

Lisääntynyt näkyvyys ja läsnäolo mediassa vahvisti kauppakamarin roolia tärkeänä vaikuttajana Suomen ja Ruotsin välisen kaupan alueella.

 

2020 – FINSVE tänään

Kauppakamarin kokeneet asiantuntijat luotsaavat suomalaisia yrityksiä ruotsalaisille markkinoille. Tavoitteena on luoda uusia menestystarinoita!

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin jäsenmäärä kasvaa tasaisesti. Jäsentoiminta yhdistää yritykset ja henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämästä.

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari on osa Team Finland -verkostoa. Suomen Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa suuren osan kauppakamarin toiminnasta.

Hallituksen puheenjohtajat

  • Hallituksen puheenjohtaja Lars G Nordström 2000-
  • Hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg 1998-2000
  • Toimitusjohtaja Sture Lindmark 1986-1998
  • Pankinjohtaja Curt G. Olsson 1982-1986
  • Pankinjohtaja Sven G. Malmberg 1972-1982
  • Pankinjohtaja Carl de Geer 1967-1972
  • Johtaja Einar Kördel 1963 - 1967
  • Laivanvarustaja Emanuel Höberg 1957-1963
  • Kammariherra Rolf von Heidenstam 1942-1957
  • Johtaja Axel L. Wenner-Gren 1937-1942

Valtuuston puheenjohtajat

  • Hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg 2000 -
  • Tekniikan tohtori Bo Berggren 1996 - 2000
  • Pankinjohtaja Curt G. Olsson 1986 - 1996

Toimitusjohtajat

  • Kjell Skoglund 2015 -
  • Marja Kahra 2009 - 2014
  • Risto Erjanti 2001 - 2009
  • Leif Hernberg 1989 - 2001
  • Liisa Lifländer 1978 -1989
  • Per-Olof Karsten 1976 -1978
  • Håkan Nordqvist 1973 - 1975
  • Caj Lindén 1963 -1973