Tukholmalaislääkäri huolehtii perinteikkäästä laivanvarustajan huvilasta Kristiinankaupungissa

Valkoiseen lääkärintakkiin pukeutunut tohtori Peter B. Hansson antaa haastattelun yksityisklinikallaan Sophiahemmet-sairaalassa Tukholmassa myöhään iltapäivällä. Viimeinen potilas on lähtenyt vastaanotolta ja henkilökuntakin poistunut kotiinsa työpäivän jälkeen. Sophiahemmet on tunnettu yksityissairaala, jonka lukuisista erikoisalojen yksiköistä vanhin on aloittanut jo 1889.

Hansson sai luvan sisätautivastaanoton perustamiseen 2000-luvun alussa ja on kehittänyt sitä siitä lähtien. Klinikkaa hallinnoi Hanssonin osakeyhtiö Medagon i Stockholm AB. Hänen toinen yrityksensä Ab Nya Hemgrund Oy on jo vuosia ollut Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin jäsen. Yksityishenkilöt eivät voi varata lääkärikäyntiä hänen luonaan, mutta jos asiakkaalla on yksityinen sairausvakuutus ja vakuutusyhtiö antaa maksusitoumuksen, käynti onnistuu.

Peter Hansson kuuluu niihin kolmeen prosenttiin ruotsalaisista lääkäreistä, joilla on kolmen alan erikoisosaamista. Hänen erikoisalojaan ovat sydäntaudit (kardiologia), sisätaudit ja yleislääketiede.

Klinikka on Hanssonin lempilapsi, mutta hänen todellinen silmäteränsä on laivanvarustajan huvila Suomessa, tarkemmin sanottuna Kristiinankaupungissa Hemgrundin saarella. Hansson pitää Kristiinankaupunkia toisena kotikaupunkinaan, koska hänen äitinsä Maj-Lis (os. Nelson) varttui siellä, ennen kuin muutti nuoruusvuosinaan Tukholmaan, jossa hän opiskeli, työskenteli ja perusti perheen.

Kymmenen vuotta sitten Hansson osti laivanvarustaja Gustaf Hydénin kesäasunnon, ja hän on siitä lähtien suurella innolla kunnostanut huvilaa sen alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Hanssonilla on kiinnostavia suunnitelmia huvilan kehittämiselle. Se avataan yleisölle ensi vuonna ja valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Hänen toinen yhtiönsä Nya Hemgrundet hoitaa saareen liittyvän liiketoiminnan.

– Kauppakamari ja etenkin sen toimitusjohtaja Kjell Skoglund ovat merkittävässä roolissa Hemgrundin kehittämistyössä, Hansson sanoo.

Yhteistyön avulla on mahdollista verkostoitua ja saada kontakteja molempien maiden liike-elämään.

Kun Peter Hansson kertoo itsestään, Hemgrundista ja tulevaisuudesta, alkaa väkisinkin hengästyttää. Paitsi että Hansson on kolmen alan erikoislääkäri, hän on myös mitä suurimmassa määrin elämää rakastava nautiskelija, mistä yhtenä todisteena on laivanvarustajan huvilan perusteellinen kunnostustyö.

Kuljemme kävelysiltaa pitkin saarelle, johon laivanvarustaja Hydén rakennutti kolmikerroksisen kesäasuntonsa vuonna 1893. Sillan kupeessa saarelle tulijaa tervehtii nelikulmainen ruskea-valkoinen kaksikerroksinen tornitalo. Jokin talon arkkitehtuurissa muistuttaa lämpimämmistä leveysasteista. Hansson tietää kertoa, että Hydénin huvilan esikuva sijaitsi Teneriffan saarella, jonne laivanvarustaja oli jo suunnitellut perustavansa banaaniviljelmän. Sitä ei koskaan perustettu, mutta Hemgrundiin nousi tornitalo. Hansson on rakennuttanut tornitaloon suuren saunan ja toiseen kerrokseen makuuhuoneen, joista on upeat näkymät merelle. Valosta pitävä Hansson saakin aamulla silmät avatessaan kylpeä auringonpaisteessa, jota tulvii sisään sänkyä ympäröivistä ikkunoista.

Huvilalle johtaa punaisesta graniitista ladottu kiveys. Talon edessä on kolme lipputankoa, joissa liehuvat Suomen, Ruotsin ja suomenruotsalaisten viirit. Venelaitureita löytyy joka suunnasta. Hanssonin oma soutuvene on kiinnitetty laiturin kupeeseen mantereen puolella sijaitsevaa leirintäaluetta vastapäätä, ja sen moottori on maineikkaan vaasalaisen Wickström-Veljesten Moottoritehdas OY:n valmistama. Jonkin matkan päässä laiturilta komeilee kanuuna sotavuosilta 1808–1809, jolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.

– Kun omistaa kanuunan, saa käydä ostamassa myös ruutia, joten voin käyttää sitä aina kun haluan, Hansson sanoo.

Hän osoittaa kädellään vastarannan leirintäalueelle näyttääkseen, mihin kohtaan on vedetty putket käyttövettä ja jätevesiä varten.

– Niitähän nykyaikana tarvitaan.

Astumme pääsisäänkäynnistä taloon ja kuljemme rappuset ylös toisen kerroksen verannalle. Ihastelemme hyvin hoidettua puutarhaa ja merinäköalaa. Hansson käy mielellään huutokaupoissa ja kirpputoreilla, ja se näkyy selvästi huvilan sisustuksessa, jossa on taidetta, lamppuja, ja runsain mitoin 1800-luvun lopun esineistöä. Niiden tarkoitus on tuoda esiin talon historiaa ja Hemgrundin alkuperäistä tunnelmaa.

Sisäkattojen mäntypaneelit ovat alkuperäiset, ja ne on tehnyt rakennusmestari Josef Spelman Närpiön Yttermarkista. Lähes kaikki muu on uudempaa, mutta mukailee alkuperäistä tyyliä. Laivanvarustajan makuuhuone sijaitsee kerrosta ylempänä ja sieltä on parveke merelle päin. Yksi ovi johtaa laivanvarustajan vaimon Olgan makuuhuoneeseen, jossa ei ole parveketta. Portaikon toisella puolella on kolmen lapsen yhteinen makuuhuone. Viidessä huoneessa on kaakeliuunit, ja ne ovat kaikki edelleen täysin käyttökuntoisia.

Alimmassa kerroksessa sijaitsevista henkilökunnan makuuhuoneista on remontoitu vierashuoneet. Samassa kerroksessa on myös alkuperäinen Högfors 5 -puuliesi ja sitä vastapäätä huippumoderni kaasuliesi. Vanhaa ja uutta rinnakkain.

Hansson opastaa meidät vanhaa posliinia ja lasitavaraa esittelevien vitriinien ohitse ruokasaliin. Hän avaa eräästä lipastosta laatikon. Sieltä hän poimii esille pienen harmaan kirjasen, jonka kannessa lukee ”Wasa Aktie Bank” ja jonka sivuille on listattu lukemattomien eri maiden pankkien nimiä.

– Tämä oli laivanvarustajan pankkikortti. Kun Gustav Hydén oli Lontoossa, hän meni pankkikirjassaan nimettyyn pankkiin, näytti siellä kirjaa ja pystyi nostamaan rahaa.

Hansson osoittaa lattialla seisovaa vaaleaa kaappia. Kyseessä on 1900-luvun alun jääkaappi, ja sitä käytetään nykyään baarikaappina.

– Kaapin yläosaan laitettiin jäitä. Kun jäät sulivat, kylmä vesi valui alaspäin ja jäähdytti ruoan.

Yhdessä huoneessa on biljardipöytä, sekin 1890-luvulta peräisin. Pöytä on valmistettu Lyonissa, Ranskassa, ja Hansson toi sen Helsingin kautta Hemgrundiin. Pöydän kuljettaminen saarelle ei kuitenkaan ollut ihan yksinkertaista.

– Se piti purkaa osiin mantereen puolella, kuljettaa palasina kävelysillan yli ja rappuja ylös, ja sitten se koottiin uudelleen tähän huoneeseen, Hansson kertoo.

Hansson ei paljasta, kuinka paljon rahaa hän on käyttänyt Hemgrundin kunnostamiseen, mutta hän arvostaa mahdollisuutta hallinnoida Hydénin pihapiiriä. Peter Hansson on viettänyt monia kesiä sukulaistensa luona Kristiinankaupungissa ja unelmoinut jonain päivänä saavansa omistaa siellä talon.

– Olen viettänyt elämäni parhaat hetket täällä.

Hän on myös työskennellyt lyhyitä jaksoja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parissa paikkakunnalla. Jo teini-ikäisenä hän päätti tulla lääkäriksi.

– Alun perin oli puhuttu, että ottaisin hoitaakseni isäni kirjapainon, mutta en halunnut. 

17-vuotiaana Hansson sai stipendin ja matkusti Floridaan. Hänen isäntäperheensä perheenpää oli lääkäri, josta tuli nuoren Hanssonin esikuva.

Peter Hansson suoritti lukio-opinnot ja sai korkeimman arvosanan jokaisesta oppiaineesta. Lukion päättötodistuksen keskiarvo oli täydet 5,0 niin kuin monella muullakin, mutta arpa suosi Hanssonia ja hän pääsi opiskelemaan lääketiedettä Karoliiniseen instituuttiin Tukholmaan. Hän valmistui lääkäriksi 1988. Ennen sitä 20-vuotias Hansson oli jo liftannut rekka-auton kyydissä Pariisiin, jossa hän opiskeli ranskan kieltä ja historiaa Sorbonnen yliopistossa vuoden ajan. Hansson on palavasti innostunut alastaan ja on työskennellyt kausittain myös Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Hänelle lääkärin ammatin valitseminen on ollut täysin selvää.

– Haluan tehdä hyvää, auttaa ja lievittää. Kaikkea ei aina voi parantaa, mutta lievittää voi.

Vaikka hän joskus muinoin lupasi itselleen, ettei tekisi yhtä paljon töitä kuin floridalainen esikuvansa, hän sanoo, että jos hänen kaikki työtuntinsa laskettaisiin yhteen, hän olisi voinut päästä eläkkeelle jo 45-vuotiaana. Nyt 68-vuotiaalla miehellä ei ole aikomustakaan jäädä eläkkeelle.

– Rahaa en tarvitse senttiäkään enempää, mutta olen ollut onnekas ja rakastan työtäni. Opin uusia taitoja joka päivä. Ja nautin joka sekunnista.

Hän on matkustanut kongressien perässä ympäri maailmaa, ja syönyt maailman parhaissa ravintoloissa. Hyvä ruoka on hänen harrastuksensa, mutta ei ruoan laittaminen vaan syöminen.

Lääkärikään ei silti välty sairauksilta. Kuusi vuotta sitten Hansson sai vakavan diagnoosin, mutta hän aikoo silti jatkaa työskentelemistä niin kauan kuin jaksaa. Ensi vuonna hänen osakeyhtiönsä Nya Hemgrundet alkaa hallinnoida saarta ja tarjota laivanvarustajan huvilaa vuokralle kesäkuun alusta elokuun loppuun. Sen myötä Hansson toivoo, että Hemgrundin tulevaisuus olisi turvattu.

– Haluan myös auttaa vähävaraisia ihmisiä. Jos esimerkiksi yksinhuoltajaäidillä ei ole varaa vuokrata huvilaa, hän voi saada sen maksutta itselleen ja lapsilleen käyttöön viikoksi.

Hänen silmäteräänsä ei vuokrata hääjuhlia, konfirmaatioita tai muita perhejuhlia varten, vaan ainoastaan yrityksille ja yksityishenkilöille.

– Enintään kahdeksalle henkilölle kerrallaan, hän sanoo.

Huvilasaaren kotisivuja laaditaan parhaillaan ja myöhemmin varauksia voi tehdä osoitteessa www.hemgrund.fi. 

Hansson on suunnitellut myös omaa iäisyysmatkaansa. Luonteelleen uskollisena hän haluaa myös tuonpuoleisessa ympäröidä itsensä tyylikkäästi.

– Käärinliinoissa kun ei ole taskuja, hän sanoo.

Noin vuosi sitten hän osti vanhan tammen, joka oli kaadettu Kristiinankaupungin Raatihuoneenpuistosta. Miksi joku laittaisi rahaa vanhaan tammeen?

Selitys on jokseenkin yllättävä, mutta noudattaa samaa tyyliä: Hansson on pyytänyt erästä kirvesmiestä valmistamaan tammesta arkun ja laittamaan siihen metalliset kantokahvat. Siinä hän haluaa tulla haudatuksi äitinsä Maj-Lis Hanssonin viereen sukuhautaan Kristiinankaupungin Uudelle hautausmaalle.

Ja kyllä, hän on jo sopinut myös palokunnan kanssa kuljetuksestaan viimeiselle leposijalle.

Mayvor Stagnäs, teksti ja valokuvat. Tekstin on kääntänyt suomeksi Tiina Karvinen.