Tausta politiikassa, elinkeinoelämässä ja järjestömaailmassa

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksen jäsenet edustavat useita eri elinkeinoelämän aloja ja tärkeitä organisaatioita. On kuitenkin harvinaista, että yksi ja sama henkilö edustaa näin monipuolisesti eri osa-alueita politiikasta ja IT-alasta johtaviin elinkeinoelämän järjestöihin.

”Minulle on ominaista hakeutua tehtäviin, joissa kohtaan haasteita, voin tuoda esiin uusia näkökulmia ja myös itse oppia uutta – olen aidosti utelias!”

Lokakuun 1. päivänä Karin Johansson jätti tehtävänsä Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitossa Svenskt Näringsliv. Varatoimitusjohtajana hänen vastuullaan olivat elinkeinopolitiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. 

”Valitsin vapaamman elämän, jossa ohjakset ovat omissa käsissäni – minun on ollut vaikea sanoa ei, mutta tällä kertaa en antanut periksi. Se, että suostuin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksen jäseneksi, perustuu haluuni viedä asioita eteenpäin ja kehittää niitä. Pelkkä ylläpitäminen ei ole minun juttuni.”

Karin Johanssonin työura on poikkeuksellisen monipuolinen. Hän on syntynyt Boråsissa ja valmistunut Socialhögskolanista. Hänen työtehtävänsä ovat ulottuneet politiikkaan, elinkeinoelämään ja merkittäviin järjestöihin. Karin on toiminut Järfällan kunnanvaltuustossa ja Region Stockholmin sairaanhoitolautakunnassa sekä poliittisena erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa vuosina 1993–1994.

”Kun täytin 50 vuotta, olin omistanut lähes koko työurani IT-alalle. Olin muun muassa KIDA Datalla ja Word Perfect Swedenillä, toimin myyntipäällikkönä France Telecom Swedenissä ja myyntijohtajana Microsoft Swedenissä. Vuoden 2006 vaalien jälkeen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Göran Hägglund, joka on kotoisin Degerforsista ja jolla on suomenruotsalaiset juuret, pyysi minua sosiaaliministeriöön valtiosihteeriksi. Epäröin jättää inspiroivan ja kiinnostavan työni, mutta päätin kuitenkin siirtyä politiikkaan.”

Karin kuvailee yhteistyötä Göranin kanssa hauskaksi ja luovaksi. He työskentelivät seitsemän vuoden ajan terveyteen ja sairaanhoitoon liittyvien kysymysten, kuten apteekkialan sääntelyn purkamisen, parissa. 

”EU suhtautui kriittisesti Ruotsin monopoleihin, kuten Systembolagetiin ja Apoteketiin. Avaamalla apteekkimarkkinat kilpailulle paransimme apteekkipalvelujen saatavuutta asiakkaille. Vuotta ennen vuoden 2014 vaaleja ruotsalaisesta kauppajärjestöstä Svensk Handelista soitettiin ja kysyttiin, olisinko kiinnostunut toimitusjohtajuudesta Dag Klackenbergin jättäessä tehtävänsä. Ei tuntunut itsestään selvältä luopua yhteistyöstä Göranin kanssa, mutta tehtävä oli sen verran kiinnostava, että päätin tarttua siihen.”

Kahdeksan vuoden jälkeen Karin halusi päättää vapaammin omasta ajastaan ja jätti Svensk Handelin. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tärkeä yhteistyökumppani, Svenskt Näringslivin toimitusjohtaja J.O. Jacke, kuuli Karinin suunnitelmista ja tarjosi hänelle varatoimitusjohtajan tehtävää. Tuntui luontevalta siirtyä Svenskt Näringsliviin, jonka entinen toimitusjohtaja Sture Lindmark toimi pitkään Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Svensk handel on nimittäin osa Svenskt Näringsliviä.

”Jäin viideksi vuodeksi. Työ oli todella hauskaa ja kiinnostavaa ja kattoi monia merkittäviä toimialoja. Mutta kuten sanottua, päätin tänä vuonna jättää päivittäisen työn.”

Hallitustyöskentely vaati aikaa

Operatiivisten tehtäviensä lisäksi Karinilla on pitkä kokemus hallitustyöstä. Hän on muun muassa toiminut Ruotsin radion hallituksen puheenjohtajana vuosina 1999–2003, Blekingen teknillisen korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana vuosina 2004–2006, Svenska Spelin hallituksen jäsenenä sekä Karlstadin yliopiston ja matkailuorganisaatio Visit Swedenin hallituksen puheenjohtajana. Karin on myös ollut pitkään aktiivinen Norjalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa.

”Tunsin, että minun oli panostettava enemmän aikaa hallitustyöhön. Suostuin kuitenkin myös valtion selvityshenkilöksi tutkimaan lääkkeiden ja rokotteiden saatavuutta ja käsittelyä Ruotsin terveydenhuollossa. Tehtäväni on ehdottaa, miten valtion vastuuta lääkkeistä ja rokotteista tulisi laajentaa, vahvistaa ja organisoida. Tämä on pitkälti myös elinkeinopoliittinen kysymys. On ongelmallista, ettei Ruotsissa ole yhdenvertaista tarjontaa, mitä tulee nykyaikaisiin lääkkeisiin, vaan olemme 21 alueen varassa, joilla on erilaiset toimintaperiaatteet ja resurssit. Ruotsin lääkemarkkinoilla hinnat ovat hyvin tiukasti kilpailtuja, mikä vaikuttaa kansainvälisten yritysten halukkuuteen tuoda uusia lääkkeitä Ruotsin markkinoille. Toinen esimerkki on se, että Trumpin hallinto on päättänyt, ettei julkinen terveydenhuolto, Medicare, saa maksaa maailmanlaajuisesti alinta hintaa enempää – ja tällöin Ruotsi jää syrjään.”

Karinin mukaan tilanne vaikuttaa tutkimukseen, investointeihin, työllisyyteen ja kehitykseen life science -alalla, joka on perinteisesti ollut yksi Ruotsin vahvuuksista. Kliinisiä tutkimuksia ei sijoiteta Ruotsiin – esimerkkinä hän mainitsee BioArcticin uuden dementialääkkeen. Potilaat, joilla on varaa maksaa hoidosta itse, hakeutuvat hoitoon Suomeen.

Pohjoismaat on vahva brändi

Karin uskoo vahvasti pohjoismaiseen yhteistyöhön monesta näkökulmasta. Hän kertoo, että brittiläinen Brand Finance -yritys, joka arvioi 193 maan brändejä, sijoittaa Pohjoismaat yleensä kärkisijoille.

”On tärkeää, että Pohjoismaat pystyvät houkuttelemaan osaajia ja luomaan osaavien työntekijöiden virtaa näihin maihin, joissa talous on vakaa ja yhteiskunta turvallinen. Visit Swedenin hallituksessa toimiessani opin, että Pohjoismailla on ainutlaatuinen asema tärkeällä toimialalla, matkailussa. Miten voisimme Pohjoismaissa tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja houkutella entistä enemmän matkailijoita tutustumaan upeisiin ympäristöihimme?"

"Olemme melko huonoja tekemään yhteistyötä poikkeuksena kaukomarkkinat, kuten Yhdysvallat ja Aasia. Vaikka Suomessa ja Norjassa matkailumarkkinointiin käytettäviä määrärahoja on leikattu, yhteistyö tarjoaa suuret mahdollisuudet – vain tanskalaiset ovat onnistuneet houkuttelemaan yhä enemmän matkailijoita. Pohjoismaissa viihtyvät matkailijat saattavat myöhemmin palata opiskelijoina, tutkijoina tai sijoittajina.”

Karin pitää kiinnostavana sitä, miten suhtautuminen Suomeen on muuttunut Ruotsissa. 

”Esimerkkinä voisi mainita Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlinin toteamus, että Suomi on kuin Ruotsi aikuisille. Ajattelen Nato-prosessia, jossa Suomi toimi tuloshakuisesti, ja esimerkiksi kriisivalmiutta, jossa meillä on paljon opittavaa itäiseltä naapuriltamme.”

Karin kokee olevansa Suomessa kuin kotonaan. Maiden väliset suhteet ovat tiiviit ja yhteiskunta perustuu luottamukseen. 

Voit luottaa siihen, että kätellen sovitut asiat myös toteutuvat. Arvostan suoraa ja selkeää viestintää. Suomalaiset puolestaan voivat ottaa Ruotsista mallia markkinoinnissa, sillä olemme saaneet elantomme vientiteollisuudesta, mikä on edellyttänyt hyvää markkinatuntemusta.”

Kun puhutaan Suomen presidentti Alexander Stubbista, on Karin lähinnä "starstruck", niin kuin amerikkalaiset sanovat. 

”Hän on kielitaitoinen ja karismaattinen – olin jonkin verran tekemisissä hänen kanssaan, kun hän oli Euroopan parlamentin jäsen. Hän on kuin nuorempi versio Carl Bildtistä kaikkine tämän hienoine ominaisuuksineen, mutta urheilullisempi ja tarmokkaampi. Me hyötyisimme vielä tiiviimmästä yhteistyöstä – ehkä Stubb voisi ryhtyä pohjoismaiden presidentiksi – mutta asemista luopumiseen liittyy tietysti tiettyä vastahakoisuutta. Tiivis yhteistyö muun muassa pohjoismaisten konsernien välillä ja puolustusalalla toimikoon suunnannäyttäjänä.”

Haluaa oppia lisää Suomen ja Ruotsin välisestä kaupasta

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksen uutena jäsenenä Karin haluaa oppia lisää suomalaisesta elinkeinoelämästä. Hän haluaa auttaa löytämään uusia yhteistyömuotoja ja viemään toimintaa eteenpäin.

”Olen kuunnellut Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglundia ja ymmärtänyt, että tärkeä osa hallituksen työtä on uusien jäsenten hankkiminen. Jokaisen organisaation on ansaittava jäsentensä luottamus ja tarjottava jäsenyys, joka on jäsenmaksun arvoinen."

"Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ulospäin suuntautuva toiminta on malliesimerkki muille kauppakamareille. Seminaarit ovat sisällöltään erittäin monipuolisia ja antoisia, esimerkkinä hiljattain Helsingissä järjestetty seminaari Ruotsin ja Suomen työmarkkinoista. En kuitenkaan tunne vielä kovin hyvin kauppakamarin työtä yksittäisten yritysten hyväksi; miten se auttaa niitä näkymään ja menestymään markkinoilla. Haluan myös oppia, miten kauppakamari toimii omassa toimintaympäristössään, joka koostuu ulkoministeriöstä, Business Finlandista ja muista toimijoista. On ainutlaatuista, että kauppakamari saa valtionavustusta Suomesta. Odotan innolla hallitustyöskentelyä!”

Rakastaa puutarhaa ja liikkumista

Karin Johansson on henkilö, joka huokuu energiaa ja myönteistä elämänasennetta. Vaikka hän on jättänyt varsinaisen päivätyön, vapaa-ajan tekemisestä ei ole puutetta. 

”Minulla on kaksi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta, jotka harrastavat jääkiekkoa, jalkapalloa ja ratsastusta. Itse viihdyn suksilla, viime vuosina yhä enemmän laduilla, sillä ne tarjoavat enemmän hikeä suhteessa käytettyyn rahaan. Ja olen valtavan innostunut puutarhanhoidosta. Maalla saaristossa kasvatamme kukkia, yrttejä, vihanneksia, marjoja ja omenoita. Olen tainnut saada viljelyn perintönä äidiltäni ja isoäidiltäni, jotka ovat varttuneet maaseudulla – muistan, kuinka he olivat lähes omavaraisia esimerkiksi riistan, perunoiden ja pikkelöidyn kurkun osalta.”

Karin ja hänen miehensä huolehtivat kunnostaan myös vaeltamalla, mielellään Mallorcalla, jossa heillä on loma-asunto. Karinin puoliso johtaa Raoul Wallenberg -koulujen taustalla toimivaa yksityistä kouluyritystä. Koulujen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti jokaisen lapsen ja oppilaan elämään Raoul Wallenbergin hengen mukaisesti – rehellisyyden, myötätunnon, rohkeuden ja määrätietoisen toiminnan kautta. Myös Karin on vahvasti sitoutunut rakentamaan parempaa tulevaisuutta tuleville sukupolville – työ, josta muun muassa tämä historiallinen esimerkki tekee erittäin antoisaa.