Jacob Wallenberg: Suomi on ollut osa elämääni jo äidinmaidosta lähtien
Jacob Wallenberg on toiminut Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin valtuuston puheenjohtajana jo lähes 30 vuotta. Hänellä on pitkä suhde Suomeen ja suomalaiseen elinkeinoelämään niin henkilökohtaisesti, kuin sijoitusyhtiö Investorin kautta. Kauppakamarin täyttäessä 90-vuotta Wallenbergin suku voi muistella yli 150 vuoden yhteyksiään Suomeen.
”Koin jo hyvin nuorena, että yhteydet Suomeen olivat tärkeitä perheellemme. Isoisälläni Marcus Wallenbergilla oli läheinen suhde Suomen presidentti Urho Kekkoseen. Serkkuni Marcusin ja veljeni Peter jr:n kanssa sain usein kuunnella kertomuksia hänen kokemuksistaan ja tapaamisistaan Kekkosen kanssa Suomessa.”
Ruotsalaisen yritysjohtajan ja Suomen presidentin välinen ystävyys loi pohjan useille merkittäville teollisuushankkeille Suomessa. Näihin kuuluivat muun muassa Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimala, jossa hyödynnettiin ruotsalaisen ASEAn teknologiaa, sekä ajoneuvoteollisuuteen liittynyt Saab Valmet- yhteistyö Uudessakaupungissa. Myöhemmin Jacobin isoisä Marcus Wallenberg nimitettiin Suomessa vuorineuvokseksi; arvonimi, joka harvoin myönnetään ulkomaalaisille.
”Myöhemmin opin lisää sukumme suomalaisista yhteyksistä. André Oscar Wallenbergin perustama Stockholms Enskilda Bank oli 1870-luvulla yksi ensimmäisistä kansainvälisistä rahoitusalan toimijoista Suomessa. Suvun myöhemmät jäsenet auttoivat rahoittamaan Suomen rautatieverkoston rakentamista. Isoisäni ystävystyi myös ulkoministeri Henrik Ramsayn kanssa. Heitä yhdisti purjehdusharrastus, ja he viettivät aikaa yhdessä muun muassa Ramsayn kauniilla, vuonna 1939 rakennetulla S/Y Regina -purjeveneellä. Kun Henrik sodan jälkeen menehtyi sairauteen, testamentissa määrättiin, että Regina upotettaisiin Suomenlahteen, ellei isoisäni ottaisi häntä vastuulleen – joten niin hän teki!”
1950-luvulla Marcus purjehti Reginalla joka kesä hyvien ystäviensä kanssa. ”Se oli intensiivinen tapa viettää aikaa yhdessä; tuohon aikaan ei sosiaalista mediaa ollut. Myös me nuoret pääsimme purjehtimaan isoisäni kanssa, ja monet purjehdusmatkoista suuntautuivat Suomeen. Isoisäni kuoltua Regina siirtyi uuden upotusuhan jälkeen isälleni Peterille. Hän jatkoi purjehtimista Reginalla, kunnes perhekokouksessa päätimme, että ottaisin Reginan vastuulleni kaikkine velvollisuuksineen, joita puisen purjeveneen ylläpito tuo mukanaan.”
Purjehdusretkistä elinkeinoelämän yhteyksiin
Jacob Wallenberg tutustui suomalaiseen elinkeinoelämään jo varhain suvun omistamien yritysten kautta. Yhteyksiä syntyi muun muassa SEB:n toimintojen sekä useiden muiden elinkeinoelämän hankkeiden yhteydessä, kuten Outokummun laajentuessa Ruotsiin ja Storan ja Enson yhdistyessä.
”Edustamieni yritysten ja suomalaisten liikekumppaneiden välillä oli jatkuvaa yhteydenpitoa. Siksi tuntui loogiselta vastata myöntävästi, kun vuorineuvos Matti Sundberg kysyi, olisinko kiinnostunut ryhtymään Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin valtuuston puheenjohtajaksi. Tehtävä tarjosi luontevan tilaisuuden panostaa enemmän aikaa Suomeen. Myöhemmin yhteistyö tiivistyi entisestään, kun SEB avasi toimiston Suomeen. Olen jatkanut suhteiden kehittämistä merten yli vuosien varrella.”
Jacob toteaa, että Suomen ja Ruotsin yhteinen historia heijastuu myös sukujen välisiin yhteyksiin.
”Koko lapsuuteni ajan perheemme on pitänyt tiiviisti yhteyttä Ehrnroothin sukuun yhteisten metsästysretkien ja muiden sosiaalisten tapaamisten merkeissä. Olemme myös käyneet elinkeinoelämään liittyvää vuoropuhelua Ehrnroothin suvun eri jäsenten kanssa, ja omistimme lyhyen aikaa Fiskarsin osakkeita. Suhdetta piti meidän puolelta yllä pääasiassa isäni Peter ja ystäväsukua edusti Georg Ehrnrooth. Isälläni oli läheinen suhde myös Peter Fazeriin. Hän oli taitava liikemies, hieno ihminen ja erinomainen purjehtija.”
Kysymykseen siitä, onko joillakin suomalaisilla paikkakunnilla hänelle erityistä merkitystä, hän nostaa esille Vaasan Wärtsilään vuonna 2012 tehdyn sijoituksen ansiosta.
”Se oli merkittävä, suora sijoitus Suomeen, ja olemme ylpeitä siitä, että olemme yhtiön suurimpia omistajia.”
Wallenbergin suvun vaikutus näkyi Vaasassa jo vuonna 1986, kun ASEA osti Strömbergin, jolla oli merkittävää tuotantoa Vaasassa. Tunnustuksena työstään Vaasan ja Suomen hyväksi Jacobille myönnettiin vuonna 2024 Vaasan yliopiston kunniatohtorin arvo. Jo vuonna 2009 hänet nimitettiin Helsingin ruotsinkielisen korkeakoulun, Hankenin, kunniatohtoriksi; instituutio, jota Wallenbergin suku on tukenut merkittävällä tavalla jo vuosien ajan. Lisäksi Jacobille myönnettiin vuonna 2026 Suomen Leijonan suurristi.
Kauppakamarin rooli on moninainen
Jacob kertoo, että valtuuskunnan puheenjohtajana hänelle on tärkeää osallistua Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kehittämiseen ja huolehtia erityisesti sen taloudellisista toimintaedellytyksistä.
”Vasta valittuna puheenjohtajana jouduin käyttämään osan kesälomastani siihen, että laitoimme yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa kauppakamarin talouden kuntoon. Kaksi ruotsalaista matkusti siis Helsinkiin saadakseen suomalaiset pelastamaan oman kauppakamarinsa Ruotsissa. Kjell Skoglundin tullessa mukaan toimintaan hän loi toiminnalle vakaamman taloudellisen perustan. Koen, että kauppakamari ylläpitää Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita keskittymällä maiden väliseen kaupalliseen yhteistyöhön, täydentäen siten suurlähetystön tekemää työtä.”
Jacobin mielestä kauppakamarin tehtävä on auttaa ennen kaikkea Ruotsiin pyrkiviä suomalaisia yrityksiä, joilla ei vielä ole siellä omia verkostoja.
”Sata vuotta sitten liikemiehet astuivat höyrylaivasta laiturille ja suuntasivat vieraassa maassa askeleensa kauppakamariin, jonka verkosto koostui tilintarkastajista, juristeista ja muista asiantuntijoista. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tulee toimia pienten ja keskisuurten yritysten tukikohtana, mutta myös organisaationa, joka yhdistää suomalaista ja ruotsalaista elinkeinoelämää. Sen tulee olla kohtaamispaikka, jossa voi rakentaa verkostoja ja pitää yllä suhteita.”
Jacob painottaa myös, ettei yhteiskunnan kehitys poista tarvetta kauppakamarin kaltaiselle toimijalle.
”Uusi sukupolvi, jolla on erilainen suhtautuminen tekoälyyn ja sosiaaliseen mediaan, tulee huomaamaan, ettei uusi teknologia poista perustarpeita. Kyse on edelleen uudelle markkina-alueelle lähtemisestä; henkilökohtaiset kontaktit ovat yhtä tärkeitä jatkossakin, ja prosessiin liittyy oma dynamiikkansa. Sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on aina ollut tärkeä: toisten tapaaminen, yhdessä viihtyminen. Kasvokkain kohtaamista aliarvioidaan aikana, jolloin niin moni asia on muuttunut digitaaliseksi. Kauppakamarin tulevaisuus riippuu siitä, että se luo edellytykset tällaisille kohtaamisille.”
”Pitkän puheenjohtajakauteni ansiosta toivon voivani osaltani vahvistaa Suomen ja Ruotsin suhteiden jatkuvuutta. Kauppakamarilla on selkeä kannatus, ja maiden välisten suhteiden vahvistaminen on tärkeää. Ruotsia on perinteisesti ja epävirallisesti totuttu pitämään isoveljenä, mikä ei ole yksiselitteisen myönteinen mielikuva. Ajoittain vallinnut dominoiva asenne voi helposti vahingoittaa maiden välistä suhdetta. On tärkeää, ettei pienempiin naapurimaihin suhtauduta ylenkatseellisesti. Naapureitamme on kohdeltava niiden ansaitsemalla kunnioituksella – tämä on äärimmäisen tärkeää pitkäjänteisten suhteiden ylläpitämisen kannalta.”
Lopuksi Jacob toteaa, että Suomen ja Ruotsin välinen suhde on Ruotsille erityisen tärkeä.
”Maamme nojaavat vahvasti insinööriosaamiseen, ja maiden väliset suhteet perustuvat molemminpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden vaaliminen on minulle erittäin tärkeää. Jaan isoisäni näkemyksen tässä asiassa: hän ymmärsi, kuinka tärkeää myös kansallisesta näkökulmasta oli käydä Suomen kanssa tiivistä vuoropuhelua puolustus- ja teollisuuskysymyksistä.”