Olli Kantanen – Suomen mies Tukholmassa

Olli Kantanen sai lentävän lähdön Suomen suurlähettiläänä Tukholmassa. Svenska Dagbladetin laajaa julkisuutta saaneessa ja huomiota herättäneessä artikkelissa hän kertoo näkemyksestään Suomen ja Ruotsin välisestä erityisestä naapuruussuhteesta ja siitä, että suhde on kirjoitettu jopa Suomen hallitusohjelmaan.

"Olen toiminut Suomen ulkoministeriössä yli kolmekymmentä vuotta uradiplomaattina, ja olen näiden vuosien aikana ollut paljon tekemisissä ruotsalaisiin kollegoihin. Opiskelin valtiotiedettä ja taloustiedettä ruotsiksi Åbo Akademissa ja ehdin kokea Suomen ja Ruotsin tien kohti EU-jäsenyyttä vuonna 1995. Kiinnostukseni kansainvälisiin suhteisiin vei minut Alankomaiden eteläisimpään kolkkaan, Tilburgiin, jossa opiskelin EU-politiikkaa", Olli Kantanen kertoo.

"Päädyin Tilburgiin, koska kaupungin yliopisto tunnetaan korkeatasoisesta EU-oikeuden ja taloustieteen opetuksestaan. 1990-luvun alussa EU-jäsenyys, unionin taloudellinen rooli ja jäsenyyteen integroituminen herätti suurta kiinnostusta, eikä Suomessa ollut mahdollista opiskella näitä aineita. Tilburg tarjosi erittäin kansainvälisen ympäristön EU:n toimielimien maantieteellisessä läheisyydessä, ja osa luennoitsijoistamme työskenteli päivittäin Brysselissä."

Olli kertoo, että Ruotsista ja Suomesta ulkoministeriöön 90-luvulla tulleet diplomaatit olivat erittäin motivoituneita ja osaavia. "Meillä on tällä hetkellä vaikeuksia saada nuoria osaajia EU:n virastoihin, kun ikääntyneet virkamiehet alkavat saavuttaa eläkeiän. Uuden sukupolven on otettava paikkansa Brysselissä."

Itämeri-yhteistyö ja Suomen ja Ruotsin väliset suhteet

Silloisista talousongelmista huolimatta Olli Kantanen koki 90-luvun ja 2000-luvun alun erittäin positiivisena aikana. "Minulla oli mahdollisuus seurata kehitystä muun muassa Baltian maissa, Unkarissa, Puolassa ja Tšekissä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pohjoismaat auttoivat luotsaamaan Baltian maita, ja itse sain toimia suurlähettiläänä Riiassa vuosina 2014–2018. Työskentelin myös Tallinnan suurlähetystössä juuri ennen kuin he liittyivät Natoon ja EU:hun vuonna 2004 ja näin konkreettisesti, miten Baltian tasavallat integroituivat huimaa vauhtia alueellisiin ja euroatlanttisiin yhteistyörakenteisiin."

Ollin mukaan Baltian maat ovat esimerkkejä siitä, miten kansakunnat voivat uudistua ja muuttua naapureidensa tuella. ”Baltian maiden saavutukset viimeisen 30 vuoden aikana voivat tietyillä alueilla näyttää tietä uudistuksille myös Suomessa ja Ruotsissa. Olen seurannut kauppasuhteiden ja infrastruktuurin, kuten sähkö-, kaasu- ja tietoverkkojen sekä tietoliikenteen, murrosta ja saanut todistaa suurta ja tärkeää edistystä."

Vuosina 1997–2001 Olli työskenteli Berliinissä ja oli mukana prosessissa, jossa viisi pohjoismaista suurlähetystöä rakensivat uuden yhteisen toimiston Tiergarteniin Berliinin keskustassa – malliesimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä.

"Saksassa osallistuin ensimmäistä kertaa EU-huippukokoukseen vuonna 1999, jolloin Suomi ja Saksa olivat puheenjohtajamaita. Wienissä vuonna 1997 hyväksytyn Agenda 2000:n täytäntöönpano oli käynnissä tiukoin neuvotteluin. Suomen valtuuskuntaa johtivat presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen sekä tulevat presidentit Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Tulen aina muistamaan sen erityisen ilmapiirin ja erittäin mielenkiintoisen, unionin laajentumiseen liittyvän rahoitusprosessin."

Tukholma sydämessäni

Kysymykseen, mitä Ruotsi on hänelle merkinnyt ja merkitsee, Olli vastaa, että urheilulla on ollut tärkeä rooli. "Jääkiekko ja Suomi-Ruotsi-maaottelu eli Finnkampen ja laivat Ruotsiin olivat tärkeitä juttuja lapsuudessani. Urheilun osalta muistan Juha Miedon ja Thomas Wassbergin välisen kamppailun vuoden 1980 olympialaisissa, jonka ruotsalainen voitti sekunnin sadasosalla. Ruotsi on lähinaapuri, ja oma sukupolveni laajensi näköalojaan lähimmän suurkaupunkimme Tukholman kautta, jossa oli hyvät levykaupat ja konsertit sekä Suomesta poikkeava myymälävalikoima."

Olli toteaa, että Suomi alkoi kuroa Ruotsia taloudellisesti kiinni 1990-luvulla. Ulkoasiainhallintojen väliset suhteet olivat tiiviit ja läheiset, ja elinkeinoelämän laajentuminen johti suhteiden nopeaan syventymiseen.

"Yhteistyö Pohjoismaiden välillä, Baltian maiden kanssa sekä eri ministeriöiden kollegoiden kanssa on ollut avain moniin urani vaiheisiin. Vuosina 2018–2024 toimin ensin apulaisosastopäällikkönä ja sitten osastopäällikkönä ulkoministeriön euroatlanttisella osastolla Helsingissä. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon merkitsee sitä, että saan nyt käsitellä muun muassa Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan väliseen infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä, kuten rautatieyhteyksiä. Sotilaskuljetusreitit ovat etusijalla samaan aikaan, kun teollistuminen jatkuu pohjoisessa – osallistun marraskuussa suureen Norrbotten-seminaariin Luulajassa yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa."

Kauppakamari uutena areenana

Ennen Tukholmaan muuttoaan Ollilla ei ollut henkilökohtaista suhdetta Suomalais-ruotsalaiseen kauppakamariin. Kunniapuheenjohtajana hänellä on nyt mahdollisuus seurata toimintaa läheltä.

"Olen kyllä seurannut toimijoita Suomen ja Ruotsin välisessä kaupassa ja nähnyt, kuinka tärkeä rooli kauppakamarilla on maiden välisissä kauppasuhteissa. Monet opiskelutoverit työskentelevät ruotsalaisissa yrityksissä. Olen tyytyväinen, että Suomella on näin vahvat edustajat Ruotsissa; Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja Business Finland samassa osoitteessa. On tärkeää tehdä yhteistyötä."

Ollilla on kaksi henkilökohtaista painopistealuetta kaupan kehittämiseksi. Toinen on turvallisuus – kaikki mikä voi tukea Suomen ja Euroopan turvallisuutta – eli aihe, joka on saanut Suomen ja Ruotsin käymään tiiviimpää keskustelua keskenään. Toinen on kasvu, muun muassa innovaatioiden avulla. Business Finlandin vienninedistämispalvelut integroidaan 1. tammikuuta 2026 alkaen Suomen ulkoministeriöön.

"Työstä ei ole pulaa – täydennämme toisiamme. Reilun kuukauden Tukholmassa vietettyäni olen ehtinyt luoda kuvan kauppakamarin työstä. Tiedän, että se neuvoo suomalaisia yrityksiä, jotka haluavat päästä Ruotsin markkinoille, ja luo näkyvyyttä seminaarien ja muiden yritysyhteisöä yhdistävien tapahtumien muodossa. Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset voivat kasvaa globaalisti yhdessä hyödyntäen toistensa vahvuuksia. Sekä suurlähetystö että Business Finland tekevät samoja asioita, mutta Suomalais-ruotsalaisella kauppakamarilla on lisäksi operatiivinen rooli, jota tarvitaan."

Yhdellä ensimmäisistä illallisistaan suurlähettiläänä Tukholmassa Olli isännöi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin perinteisiä rapujuhlia. "Oli hieno johdanto tavata hallitus ja valtuusto vähemmän virallisissa merkeissä. Olen työskennellyt jo aiemmin kahden hallituksen jäsenen kanssa. Anders Ahnlid oli aiemmin Ruotsin suurlähettiläs Helsingissä ja Lappsetin Johanna Ikäheimon tapasin 15 vuotta sitten Kazakstanin-matkalla. Oli mukava nähdä sekä uusia että vanhoja kasvoja."

Kauppakamarin tehtävistä Olli pitää tärkeänä tunnistaa ja auttaa poistamaan piileviä kaupan esteitä. "Maantieteellisestä ja kulttuurisesta läheisyydestämme huolimatta meidän on kehitettävä sääntelyä ja käytäntöjä pohjoismaisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. On kaikille osapuolille hyödyksi, että yritykset tietävät, mitä niiden on otettava huomioon esimerkiksi sijoitusten suhteen."

Suunnistusta ja hiihtoa

Olli Kantanen on fyysisesti kovassa kunnossa, ja on syksyn aikana ehtinyt osallistua 25-henkisen joukkueen suunnistuskilpailuun Upplands Väsbyssä entisen seuransa, OK77:n, kanssa.

"Pidän suunnistamisesta ja luonnossa oleskelusta. Oikean tien valitseminen on haasteellista, sekä fyysisesti että älyllisesti. Olen myös harrastanut pitkän matkan hiihtoa – Vasaloppet on minulle tuttu, ja olen matkustanut ruotsalaisten seurassa Italian Marcialongaan norjalaisen legendan Magnar Dalenin johdolla."

Ollin perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta; Berliinissä asuva tytär, Italiassa vaihdossa oleva tytär ja Suomessa varusmiespalveluksessa oleva poika.

"Vaimoni päätti tulla kanssani Ruotsiin – on mukavaa olla niin lähellä Suomea. Olen iloinen ja nöyrä uudesta roolistani. Maidemme välisille yhteyksille on suuri kysyntä ja näen monia mahdollisuuksia tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja laajentaa verkostoja. Suhteissamme vallitsee tällä hetkellä positiivinen henki."