Kauppakamari voi toimia puolustusteollisuuden sillanrakentajana
Esa Rautalinko on toiminut puolustuskonserni Patrian toimitusjohtajana vuodesta 2019, ja on lisäksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Hän toteaa, että pohjoismaisen puolustusteollisuuden verkosto on erittäin tiivis – alalla on sekä kilpailua että yhteistyötä. Kauppakamarin osalta hän näkee mahdollisuuksia edistää yhteyksiä pienempien yritysten ja alan suurten toimijoiden välillä. Hän uskoo myös, että valtuuskunta voi ottaa aktiivisemman roolin jäsenkunnan vahvistamisessa ja kauppakamarin aseman kehittämisessä Suomen ja Ruotsin välisessä kaupassa.
”Aikaani Patriassa ja pohjoismaisessa puolustusteollisuudessa on leimannut kaksi erityistä tapahtumaa – pandemia ja Ukrainan sota”, Esa Rautalinko kertoo erinomaisella ruotsin kielellä. Haastatteluhetkellä hän on matkalla Helsingin Ritarihuoneelle Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin täyteen varattuun seminaariin Puolustusteollisuus uusi aika. ”Sillä, mitä tekee, ja tietääkö mitä tarkoitusta varten aamulla nousee ylös, on merkitystä. En koe vain meneväni töihin, vaan minulle on äärimmäisen tärkeää, että voin vaikuttaa laajemmin. Se on käynyt selväksi kuuden vuoden sisällä kohtaamamme kahden kriisin aikana. Suuriin globaaleihin ongelmiin ei voi vaikuttaa, ja silloin on helppo menettää suuntansa.”
Rautalinko työskentelee nykyään yhdessä Pohjoismaiden merkittävimmistä puolustusalan yrityksistä, mutta haaveili jo teini-ikäisenä urasta asevoimissa.
”Synnyin Helsingissä ja asuin lapsuuteni Raumalla, opiskelin Turussa ja asun nyt Helsingissä. Olen siis viettänyt koko elämäni rannikon tuntumassa. Lukion jälkeen hakeuduin vapaaehtoisena armeijaan. Kotiin soitti upseeri, joka kertoi isälleni, että sain harvinaisen etuoikeuden, koska olin hakemuksessani ilmaissut mahdollisen kiinnostukseni puolustusuraan.”
Palvelus ei kuitenkaan vastannut odotuksia – Esa oli saanut vanhemmilta kavereilta käsityksen, että se olisi ollut vaativampi. ”Luovuin suunnitelmasta ja totesin, että maata voi palvella monella tavalla. Hain Turun kauppakorkeakouluun, jossa oli tuohon aikaan vain 200 oppilasta vuosikurssia kohden. Suoritin siellä kauppatieteiden tutkinnon pääaineina markkinointi ja kaupallinen lainsäädäntö.”
Pitkä ura elintarvikealalla
Esan ensimmäinen työpaikka oli Jalostaja Huhtamäki-konsernissa vuonna 1988. ”Työskentelin siellä tuotepäällikkönä, kunnes yritys siirtyi 1990-luvulla Unileverin omistukseen. Sen jälkeen työskentelin muutaman vuoden Salora TV:llä, joka oli osa Nokian kulutuselektroniikkayksikköä, kunnes toiminta myytiin eteenpäin. Olin näihin aikoihin tavannut vaimoni Helsingissä, joten tuntui luontevalta hakea seuraavaa työtä pääkaupungista. Hartwallilla toimin johtotehtävissä tiiviissä yhteistyössä omistajaperheen kanssa, ennen kuin vuonna 2005 siirryin Telia-Soneralle, ensin mobiililiiketoiminnan varatoimitusjohtajaksi ja vuonna 2008 Suomen maajohtajaksi.”
Seuraavaksi vuorossa oli hirsitalovalmistaja Honkarakenne, jossa Esa toimi toimitusjohtajana 2009–2012. Vaasan-konsernissa hän ehti johtaa Pohjoismaiden ja Baltian suurinta leipomoryhmää, kunnes Lantmännen osti yrityksen. Tämän jälkeen hän mietti mihin ryhtyisi yhtenä vaihtoehtona nuorena eläkkeelle jääminen.
”Päädyin toimitusjohtajaksi ajoneuvotekniikan tukkuliikkeeseen Örumiin. Aminoffin perhe, jonka jäsen Philip istuu kauppakamarin hallituksessa, omisti tuohon aikaan yrityksen. Toimin samalla Patrian hallituksen puheenjohtajana, kunnes minut nimitettiin nykyiseen Patrian toimitusjohtajan rooliin kesällä 2019. Olen toiminut monenlaisissa tehtävissä, ja joku totesikin, ettei uraltani tunnu löytyvän punaista lankaa.”
Esa toteaa kuitenkin, että hänellä on ollut johdonmukainen lähestymistapa tehtävästä riippumatta: ”Olen työskennellyt yrityksissä, joissa uudenlaisella ajattelulla on ollut mahdollista löytää kasvumahdollisuuksia. Kaikki yritykset ovat pohjimmiltaan samanlaisia – kyse on ihmisten välisestä yhteistyöstä ja päätöksenteosta. Punaisena lankana on toiminut vahvan yrityskulttuurin rakentaminen.”
Ihmiset ovat Esalle tärkeitä. ”Vaikka olisin todella hyvin palkattu ihminen, jolla on paljon rahaa ja valtaa, mutta joutuisin työskentelemään yksin, kokisin sen painajaiseksi! Toisten tapaaminen, neuvotteleminen, suhteiden ja tunteiden luominen ovat minun tapani toimia. En halua vain siirrellä papereita tai lähetellä sähköposteja.”
Pohjoismainen puolustusteollisuus osoittaa vahvuutta
Patrian yhteistyö Ruotsin kanssa alkoi jo 1990-luvulla panssaroitujen ajoneuvojen toimituksilla, ja kansainvälistyminen on jatkunut hänen aikanaan.
”Suhteet muihin Pohjoismaihin ovat tiiviimmät kuin koskaan. Pohjoismainen puolustusteollisuus tarjoaa laadukkaita tuotteita kohtuulliseen hintaan, ja maat ovat erikoistuneet eri osa-alueisiin ja täydentävät toisiaan. Esimerkiksi panssariajoneuvojen osalta Suomella on ajoneuvon rakentamiseen liittyvää osaamista, kun taas asejärjestelmät voivat olla ruotsalaisia tai norjalaisia asiakkaan toiveen mukaan. Viestintälaitteiden osalta toimitus Ruotsiin voi tarkoittaa ruotsalaisten ratkaisujen asentamista.”
Toinen esimerkki on Suomen merivoimien uusi korvetti, hanke, jota Saab koordinoi ja johon Patria toimittaa järjestelmiä. ”Yksikään maa ei ole omavarainen. Verkostot ovat ratkaisevan tärkeitä puolustusteollisuudessa, ja pohjoismaisilla puolustusalan yrityksillä on merkittävä asema globaalissa puolustusteknologiassa. Nyt meidän on nopeasti rakennettava puolustusta Naton puitteissa, mikä avaa meille loistavia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi Kanadassa ja muissa maissa, jotka tarvitsevat arktista teknologiaa. Vaikka kaikilla pohjoismaisilla yrityksillä on oma profiilinsa ja asiakkaansa, meillä on todella hyvät keskinäiset suhteet, mikä ei ole itsestäänselvyys muualla maailmassa. Patrialla, Saabilla ja Kongsbergilla on kansainvälisesti johtava asema maailmassa, ja yhdessä olemme suurvalta.”
Kauppakamari pk-yritysten tukena
Rautalinko painottaa, että erityisesti startup-yritykset voivat hyötyä kauppakamarin verkostoista. ”Kyse saattaa olla vasta kehitteillä olevasta tuotteesta tai sovelluksesta, tai pelkästä luovasta ideasta. Hankintaprosessit ovat pitkiä, ja pienet yritykset tarvitsevat suurten toimijoiden tukea kasvussaan ja päästäkseen ekosysteemeihin. Kauppakamari voi toimia kumppanina Business Finlandin ja Euroopan puolustusrahaston, EDF:n, kanssa. Kymmenet pienet, keskisuuret ja suuret yritykset voivat muodostaa klustereita, vaihtaa ideoita ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Ryhmässä voi kysyä vinkkejä – ehkä jollakulla on kokemuksia, jotka voivat nopeuttaa kehitystä.”
Esa toivoo, että kaikki pohjoismaista kasvua tavoittelevat yritykset kääntyisivät kauppakamarin puoleen. ”Päinvastoin kuin moni voisi luulla, kauppakamari ei ole byrokraattinen, vaan käytännönläheinen ja tukemiseen orientoitunut organisaatio. Kauppakamari on helposti lähestyttävä, ja auttaa avaamaan oven Ruotsin markkinoille myös pienille yrityksille. Jos olet yrittäjä, jolla on halua ja uskoa kasvaa viennin kautta, ota yhteyttä kauppakamariin. Apua on saatavilla!"
Esa on keskustellut kauppakamarin neuvonantajan ja Vaalivaliokunnan puheenjohtajan Matti Sundbergin kanssa siitä, miten ovia voitaisiin avata entisestään Suomen ja Ruotsin välisen kaupan kasvulle. Kauppakamari voisi entistä aktiivisemmin edistää poliittisia prosesseja avoimuuden lisäämiseksi ja piilotettujen kaupan esteiden tunnistamiseksi.
Mitä tulee valtuuston rooliin, Esa sanoo olevansa kiinnostunut jäsenmäärän kasvun edistämisestä. ”Uskon, että jos valtuuston ruotsalaiset ja suomalaiset jäsenet voisivat toteuttaa verkostoissaan rekrytointikampanjan, he voisivat saada noin 50–100 uutta jäsentä kauppakamarille. Valtuuston edustamien yritysten toiminta muodostaa puolet Ruotsin ja Suomen välisestä kaupasta, ja voisimme varmaan listata sekä yrityksiä että henkilöitä potentiaalista jäsenyyttä varten.”
Esa sanoo, että suomalaisilla yrityksillä voi olla taipumusta ujouteen. ”Ajatellaan, että kauppakamari on hyvin ruotsalainen – on tärkeää korostaa, että se tarjoaa kaiken palvelun myös suomeksi. Esimerkkinä tästä on tämänpäiväinen kaksikielinen puolustusseminaari, jossa osallistun yhteen keskustelupaneeleista.”
Kirjallisuutta ja reserviläistoimintaa
Työn ohella Rautalinko toimii muun muassa VR-Yhtymän, Millogin ja PIA:n päätöksentekoelimien puheenjohtajana. Vapaa-aika kuluu lukemiseen ja maanpuolustusta tukevassa järjestötoiminnassa, kuten Maanpuolustuksen Tuki -ry:ssä, joka tukee muun muassa Reserviupseeriliittoa ja Reserviläisliittoa, sotatieteellistä tutkimusta tekeviä laitoksia sekä laivaston ja ilmavoimien organisaatioita. Näin hän on tavallaan palannut nuoruuden haaveeseensa palvella Suomen puolustusta.
Kysyttäessä Esan erinomaisesta ruotsin kielen taidosta hän toteaa huvittuneena olevansa perheen ainoa suomenkielinen. Hänen vaimonsa ja kaksi poikaansa, jotka molemmat opiskelevat kauppakorkeakoulu Hankenissa Helsingissä, ovat ruotsinkielisiä.
