Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin rooli Suomen ja Ruotsin välisissä suhteissa

Arvoisat Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin jäsenet, herra suurlähettiläs, hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät,

Kiitos mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tämänpäiväisessä vuosikokouksessanne. On aina yhtä inspiroivaa tavata teitä, ja olen iloinen siitä, että siihen on tarjoutunut useita tilaisuuksia viime aikoina.

Kutsuun on aina helpompi vastata myöntävästi, kun tietää, että kyse on kontekstista, jossa ihmiset saavat asioita aikaan. Juuri se on teille ja Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille ominaista.

Te ette organisaationa istu ja odota, että asiat muuttuisivat. Te vaikutatte itse ihmisten ja yritysten edellytyksiin menestyä.

Tämä kuvaa itse asiassa varsin hyvin myös Suomen ja Ruotsin välistä suhdetta. Sillä perustelemme usein maidemme läheisyyttä yhteisellä historialla, maantieteellä ja kulttuurilla. Ja kyllähän se on totta. Meillä on yhteinen kieli, monilla ihmisillä on perhesiteitä molempiin maihin, kauppasuhteemme ovat vahvat, työmarkkinamme muistuttavat toisiaan ja lisäksi meillä on yhteisiä turvallisuusintressejä – nykyään konkreettisemmin kuin pitkään aikaan, kun olemme sotilaallisia liittolaisia NATOn kautta.

Mutta suhteet eivät pysy vahvoina nostalgisten ilmausten tai juhlavien julistusten ansiosta. Ne pysyvät vahvoina konkreettisella työllä.

Verkostoja rakentavien ihmisten avulla. Yritysten avulla, jotka uskaltavat lähteä uusille markkinoille. Organisaatioiden avulla, jotka luovat kohtaamisia. Yhteyksiä vaalivien ihmisten avulla – ja myös kultajäsenyyksien ja organisaatiossa syntyvien muiden aloitteiden avulla.

Teillä on siis tärkeä rooli.

Teette käytännön yhteistyötä, joka vahvistaa Suomen ja Ruotsin välistä suhdetta joka päivä.

Pohjoismaisesta yhteistyöstä on helppo puhua abstraktilla tasolla. Paljon vaikeampaa on kuitenkin luoda uusia kontakteja, helpottaa investointeja ja nähdä uusia mahdollisuuksia.

Mutta juuri sitä te teette.

Ja teette sen lisäksi tavalla, josta monet muut organisaatiot voisivat ottaa oppia.

Sillä yksi niistä asioista, joka todella tekee vaikutuksen Suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa, on se, kuinka olette kehittäneet omaa toimintaanne ja erityisesti rahoitustanne.

Olen kuullut, että jäsenmaksutulonne ovat kasvaneet likimain 800 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Se on rehellisesti sanottuna vaikuttava saavutus. Sellainen luku, että tekisi melkein mieli tarkistaa, onko joku vahingossa lisännyt yhden nollan liikaa.

Mutta luku ei ole tuulesta temmattu. Se on seurausta määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä työstä, jolla olette onnistuneet osoittamaan, miksi organisaatiota tarvitaan ja mitä konkreettista arvoa se tuottaa.

Ja siinä onkin kaiken onnistuneen järjestökehityksen ydin. Ihmiset tukevat toimintaa, kun he kokevat, että toiminnasta on hyötyä.

Tämä pätee yhtä lailla yrityksiin kuin yhdistyksiin.

Ja toisinaan myös politiikkaan, joskus varsin armottomalla tavalla.

Aikana, jolloin julkiset avustukset vähenevät ja julkinen talous on paineen alla, tästä kysymyksestä tulee entistä tärkeämpi. Organisaatioiden on pohdittava, kuinka vahvistaa omaa rahoitustaan, uudistua ja osoittaa merkityksensä. Tässä suhteessa Suomalais-ruotsalainen kauppakamari toimii todellisena esikuvana.

Ei ainoastaan vastaaville organisaatioille, vaan vapaaehtoisjärjestöille yleisemminkin. Sillä joskus kuvitellaan, että idealismi ja ammattimaisuus ovat toistensa vastakohtia. Mutta todellisuudessa asia on usein juuri päinvastoin. Menestyneimpiä ovat yleensä ne organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään vahvan tarkoituksen ammattimaiseen toimintatapaan.

Ja siinä te olette onnistuneet. On siis ilmeisesti mahdollista kasvaa menettämättä suuntaa tai tarkoitusta. Ja tämä on tärkeää myös siksi, että yhteistyö merkitsee Suomelle ja Ruotsille enemmän kuin pitkään aikaan.

Elämme geopoliittisen epävarmuuden aikaa, jolloin myös taloudellinen kilpailu kiristyy globaalisti. Aikaa, jolloin teknologinen kehitys muuttaa kokonaisia toimialoja. Puhumattakaan pohjoismaisesta turvallisuuspolitiikasta, joka on kokenut historiallisia muutoksia.

Tällaisessa tilanteessa Suomen ja Ruotsin välinen suhde korostuu entisestään. Ei ainoastaan poliittisesti. Eikä ainoastaan sotilaallisesti. Vaan myös taloudellisesti ja inhimillisesti. Sillä loppujen lopuksi valtioiden väliset suhteet rakentuvat ihmisten välisen yhteistyön varaan.

Ja monet suomalaiset yritykset ovatkin hyötyneet suuresti kauppakamarin toiminnasta. Sillä Ruotsi on usein ollut ensimmäinen kansainvälinen markkina suomalaisille yrityksille, jotka haluavat kasvaa.

Se onkin loogista. Liiketoimintakulttuuri on suhteellisen tuttu. Etäisyydet ovat kohtuulliset, mutta markkina on samalla huomattavasti suurempi.

Mutta vaikka kyse onkin luonnollisesta askelesta, se ei välttämättä ole helppoa. Sen vuoksi verkostot ja paikallistuntemus ovat niin tärkeitä. Mahdollisuus tehdä yhteistyötä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kautta on auttanut monia yrityksiä ottamaan ensimmäiset kansainväliset askeleensa – usein juuri ne kaikista tärkeimmät.

Ja kyse on itse asiassa paljon suuremmasta asiasta kuin viennin edistämisestä. Kyse on itseluottamuksen rakentamisesta. Se on asia, joka yhdistetään perinteisesti voimakkaammin Ruotsiin. Ja ehkä myös Pohjalaisiin.

Mutta monelle yritykselle ensimmäinen askel rajan yli on se vaikein. Kun se askel on otettu, avautuu usein aivan uudenlainen tulevaisuus. Tämä koskee ehkä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suomi tarvitsee lisää yrityksiä, jotka uskaltavat laajentua kansainvälisesti.

Pieni maa kaukana pohjoisessa ei voi rakentaa hyvinvointiaan ajattelemalla pienesti. Meidän on oltava avoimia, kansainvälisiä ja uteliaita. Ja meidän on ymmärrettävä, että menestyksemme perustuu yhteistyöhön.

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö ei ole itsestäänselvyys. Sitä pitää jatkuvasti vahvistaa ja kehittää.

Suhteet toimivat vähän samalla tavalla kuin kieli; jos niitä ei käytä, ne alkavat vähitellen heikentyä. Ja juuri siksi työnne on niin tärkeää.

Tulevaisuus vaatii myös, että jatkamme kehittymistä.

Uskon nimittäin, että yksi suurimmista virheistä, jonka organisaatiot, yritykset ja joskus jopa valtiot voivat tehdä on se, että nykyhetkeä pidetään pysyvänä olotilana. Sitä se ei nimittäin koskaan ole. Koskaan ei voi tyytyä ajattelemaan, että kaikki pysyy ennallaan. Joko mennään eteenpäin – tai taaksepäin. Täydellistä status quota, josta joskus haaveillaan, ei ole oikeastaan olemassa.

Maailma muuttuu jatkuvasti. Siksi meidänkin on muututtava.

Tämä koskee poliittisia puolueita ja hallitusten toimintatapoja. Se koskee myös yritysten tapaa kasvaa. Ja organisaatioiden kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Muutos voi tuntua epämukavalta. Uskon, että olemme kaikki joskus kuulleet palaverissa sanat:

”Näinhän me olemme aina tehneet.”

Ja se sanotaan usein yhtä suurella ylpeydellä kuin olisi juuri puolustettu kansakunnan rajoja tai jotain siihen tyyliin. Mutta käytännössä juuri tässä vaiheessa olisi syytä huolestua. Sillä menestyneimmät organisaatiot ovat lähes aina niitä, jotka onnistuvat yhdistämään jatkuvuuden ja muutoksen.

Tiedetään keitä ollaan, mutta uskalletaan myös uudistua. Ja mielestäni Suomalais-ruotsalainen kauppakamari edustaa tätä erittäin hyvin. Olette onnistuneet säilyttämään perusaatteenne ja tarkoituksenne, mutta samalla kehittämään toimintaanne, rakentamaan verkostoja ja vahvistamaan asemaanne.

Se on vaikuttava saavutus. Ja tällaista tarvitaan.

Sillä olen vakuuttunut siitä, että Suomen ja Ruotsin välinen suhde tulee olemaan entistä tärkeämpi tulevina vuosikymmeninä. Tarvitsemme yhä tiiviimpää yhteistyötä kaupan, innovaatioiden, energian, teknologian ja osaamisen alueilla.

Tarvitsemme enemmän ihmisiä, jotka liikkuvat rajojemme yli. Ja tarvitsemme organisaatioita, jotka toimivat sillanrakentajina. Sen vuoksi työnne on tärkeää – ei ainoastaan jäsenillenne, vaan koko Suomelle.

Haluan siis lopettaa sillä, millä aloitin.

Kiitoksella. Kiitos työstänne. Kiitos sitoutumisestanne. Ja kiitos siitä, että näytätte, etteivät maiden väliset vahvat suhteet synny itsestään – vaan ne vaativat työtä, luottamusta ja halua kehittyä.

Yhdessä olemme vahvempia. Yhdessä rakennamme tulevaisuutta.

Kiitos.

Tämä on käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä puheesta.