FINSVE 90 vuotta – juhlavuosi työn merkeissä
Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin 90-vuotisjuhlavuosi näkyy tänä vuonna kaikessa toiminnassa. Juhlavuosi on omistettu kauppakamarin jäsenille, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan yhdeksän vuosikymmenen ajan. Toimitusjohtaja Kjell Skoglund näkee samalla vuoden 2026 lähtölaukauksena yhdeksän vuoden valmisteluille kohti vielä suurempaa tapahtumaa – satavuotisjuhlaa vuonna 2036.
”Kysyntä seminaareillemme ja tapahtumillemme ei ole koskaan ollut näin suurta. Toimintamme käy täydellä teholla, ja palvelumme, kuten markkinaneuvonta, ovat erittäin arvostettuja. Taustalla on uusi geopoliittinen tilanne, joka on pakottanut Suomen arvioimaan vientimarkkinoitaan uudelleen Venäjän rajan ollessa käytännössä suljettu – kaupankäynti on supistunut lähes viidenneksellä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen – sekä tarve pitää pohjoismainen perhe koossa tasapainoisen kauppavaihdon varmistamiseksi”, kertoo Kjell Skoglund, joka on toiminut Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtajana jo yksitoista vuotta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauppakamari on onnistunut vakauttamaan taloutensa ja kasvattamaan jäsenmääräänsä. Tällä hetkellä rekisterissä on 594 jäsentä, mikä merkitsee 36 jäsenen nettokasvua vuonna 2025.
”Meille kauppakamarissa työskenteleville on tärkeää säilyttää kultajäseniemme ja kaikkien muiden jäseniemme luottamus tarjoamalla laadukkaita palveluja. Uusien jäsenien joukossa näkyy erityisesti rakennusalan -, teknologia- ja telekommunikaatiosektorin -, terveydenhuollon - sekä erilaisia palveluja tarjoavia yrityksiä.”
Juhlavuosi, jonka työryhmää johtaa vuorineuvos Matti Sundberg, keskittyy uudistumiseen ja innovaatioihin, sillä kauppakamari haluaa tavoittaa nuoria yrittäjiä ja startup-yrityksiä. ”Nykyiset kolmi- ja nelikymppiset ovat keskeisiä päätöksentekijöitä, kun täytämme sata vuotta noin kymmenen vuoden kuluttua. Tämä on kuitenkin haaste, sillä uusi sukupolvi suuntautuu globaaleille markkinoille ja on tottunut työskentelemään yksilöllisesti, ei kollektiivisesti kuten jäsenorganisaatiossa. Digitaalinen viestintä on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja meidän on uudistuttava tekoälyn ja verkkopalvelujen avulla.”
Nuorempaa sukupolvea sitouttaviin tärkeisiin toimintoihin kuuluu kauppakamarin mentorointiohjelma Grow In Sweden. Ohjelmaan osallistuu kahdeksan nuorten yrittäjien johtamaa suomalaista startup-yritystä. "Meidän on vaalittava seuraavaa sukupolvea erilaisilla nuorille suunnatuilla aktiviteeteilla, ja herätettävä kiinnostus suomalais-ruotsalaiseen yhteistyöhön," korostaa Skoglund.
Organisaatio, joka luo viihtyvyyttä
Kjell nostaa esiin erityisen tekijän, joka tekee Suomalais-ruotsalaisesta kauppakamarista ainutlaatuisen.
”Henkilöstön vahva yhteenkuuluvuuden tunne on suuri voimavara. Viihdymme yhdessä ja työskentelemme hyvin tiiminä. Kokeneemmat työntekijät näyttävät esimerkkiä positiivisesta tavasta tehdä työtä ja auttavat integroimaan nuoremmat elinkeinoelämään, mikä on erittäin tärkeää. Tämä myönteinen henki heijastuu myös suhteissa jäseniin, joista monet ovat olleet mukana toiminnassa jo vuosikymmeniä.”
Kauppakamarin hallitus ja valtuuskunta ovat arvokkaita resursseja. Niiden laajat verkostot ovat välttämättömiä tärkeiden kontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä sekä seuraavan johtajasukupolven tukemisessa.
”Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin verkostoon kuuluu yhteensä noin 10 000 päättäjää Suomessa ja Ruotsissa. Tätä resurssia on vaalittava, ja meidän on myös huolehdittava heistä, jotka liikkuvat maidemme välillä. Suomen korkean työttömyyden vuoksi monet korkeasti koulutetut nuoret hakeutuvat Ruotsin työmarkkinoille. Nämä nuoret voivat tuoda merkittävää lisäarvoa, sillä he tuntevat kaksi maata, kaksi kulttuuria ja kaksi kieltä. Ruotsissa maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat näyttäneet tietä myös Suomelle – Ruotsin politiikassa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä on runsaasti kansainvälisen taustan omaavia johtohahmoja. Työperäinen maahanmuutto on nähtävä voimavarana.”
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari jatkaa juhlavuotenaan työtään Suomen ja Ruotsin välisen kaupan kehittämiseksi.
”Näemme, että Suomi tarvitsee tukea tuotteidensa ja palvelujensa myymisessä Ruotsin markkinoilla. Asiakkaiden luottamus on ansaittava joka päivä. On toimittava aktiivisesti ja hyödynnettävä hyviä neuvonantajia. Edustamme jatkuvuutta, ja meidän on löydettävä myyjiä, jotka voivat tuoda palvelumme esiin. Parhaan suomalais-ruotsalaisen verkoston jäsenyydestä on oltava todellista hyötyä. Se, että olemme onnistuneet kasvattamaan omarahoitustamme 650 prosenttia kymmenessä vuodessa, on vahva osoitus onnistumisestamme.”
Jäsenlähtöinen juhlavuoden ohjelma
Vuosi 2026 on omistettu jäsenille.
”Kauppakamari on ottanut käyttöön erityisen juhlalogon, joka näkyy kaikessa viestinnässä ja kaikissa tapahtumissa. Keväällä lanseerataan erityinen aktiviteetti, joka suunnataan nuorille ruotsalaisille ja suomalaisille yrittäjille, opiskelijoille ja muille nuorille, jotka palavat halusta kehittää kaupallisia suhteitamme. Kauppakamari julkaisee myös juhlalehden, joka jaetaan liitteenä ruotsalaisessa mediassa. Juhlavuosi huipentuu Tukholman Grand Hôtelissa 27. marraskuuta pidettävään tilaisuuteen, jossa vietämme perinteistä joulujuhlaamme laajemmassa muodossa ja järjestämme samalla kyseisen aktiviteetin finaalin. Korostamme Suomen ja Ruotsin välistä yhteenkuuluvuutta järjestämällä juhlavuoden kunniaksi risteilyn Helsingistä Tukholmaan juhlan yhteydessä.”
Pienestä pohjalaiskylästä kauppavaihdon ytimeen
Kjell Skoglund on itse elävä esimerkki siitä, mihin energia, visiot ja määrätietoisuus voivat johtaa. Kristiinankaupungin kunnassa sijaitsevasta pienestä pohjanmaalaisesta Tjöckin kylästä kotoisin oleva Kjell vastaa nyt Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toiminnasta kahdessa maassa.
”Kasvuympäristöäni leimasi aktiivinen yhdistystoiminta, joka teki minuun suuren vaikutuksen. Järjestötoiminnan kautta olen oppinut taloudesta, yhteistyöstä erilaisten ihmisten kanssa, toiminnan organisoinnista ja viestinnästä – ja ennen kaikkea sen, kuinka tärkeää on työskennellä yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Työskennellessään Pohjola-Nordenissa Kjell loi kontakteja myös poliittisella kentällä Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaisessa ministerineuvostossa.
”Kaikesta tästä oli hyötyä, kun siirryin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtajaksi ja jouduin tarttumaan heikkoon taloustilanteeseen. Ratkaisuni oli omarahoituksen lisääminen – Suomen valtion tuki muuttui epävarmaksi, kun Business Finland perusti toimintonsa Tukholmaan ja menetimme asemamme Suomen virallisena kauppaa edistävänä edustuksena. Nykyään olemme aatteellinen yhdistys, jolla on puolivirallinen asema – mutta erittäin vahva näkyvyys artikkeleiden, ilmoitusten, seminaarien, opintomatkojen, lounaiden ja luentojen kautta. Suomessa ollaan nykyään hyvin kiinnostuneita Ruotsin taloudellisen menestyksen taustatekijöistä. On hienoa, että meillä on naapureita, joilla menee hyvin ja jotka muodostavat houkuttelevan markkinan. Hyvin menee myös Suomalais-ruotsalaisella kauppakamarilla.”
Kun Kjelliltä kysytään, mitä hän ja kauppakamari toivovat 90-vuotislahjaksi, hän vastaa spontaanisti, että mahdollisuus tarjota korkeatasoisia puhujia ja seminaariesiintyjiä antaa toiminnalle elinvoimaa.
”Nyt kun Ruotsi on vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina, olisi mukavaa, jos tasavallan presidentti soittaisi ja ilmoittautuisi puhujaksi johonkin tapahtumaamme.”
Ilo ja kiitollisuus jäsenistöä sekä kaikkia niitä voimia kohtaan, jotka luovat kauppakamarin energian, ovat asioita, joita Kjell haluaa korostaa juhlavuoden aikana.
”Suhtaudun nöyrästi siihen, mitä olemme saavuttaneet rajallisilla resursseillamme, mutta on samalla ilo huomata, että saamme niin paljon kutsuja ja pyyntöjä osallistua tapahtumiin tai toimia puhujina, ettemme voi vastata myöntävästi kaikkiin. Tunnen itseni kapellimestariksi, jonka tehtävänä on luoda harmoninen kokonaisuus koko kauppakamarin toiminnasta – jäsenorganisaatiosta, henkilöstöstä ja luottamushenkilöistä. Se tuo työpäiviini merkityksellisyyttä.”
