Haitalliset työmarkkinakonfliktit fokuksessa – mitä Suomi ja Ruotsi voivat oppia toisiltaan?

OECD:n (2023) sekä Tilastokeskuksen mukaan menetettyjen työpäivien määrä työntekijää kohden on Suomessa korkeampi kuin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Tämä vaikuttaa sekä vakauteen että kilpailukykyyn.

Samaan aikaan työmarkkinajärjestelmä on siirtymässä kohti hajautetumpia neuvotteluja, joissa toimialoilla ja yrityksillä on aiempaa suurempi vastuu. Työnantajapuoli korostaa lisääntynyttä joustavuuden tarvetta, kun taas ammattiliitot painottavat työntekijöiden turvaa ja vaikutusmahdollisuuksia.

Kysymys kuuluu, mitä oppeja Ruotsista on ammennettavissa Suomeen, ja mitä maat voisivat oppia toistensa vahvuuksista.

Keskustelemme molemmissa maissa toimivien ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustajien kanssa..

Keskustelun teemat

1. Mitkä ovat Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallien keskeisimmät erot?  
2. Miten neuvottelujen keskittämisaste vaikuttaa vakauteen, joustavuuteen ja osapuolten väliseen luottamukseen?  
3. Millaiset uudistukset tai muutokset voisivat vahvistaa Suomen työmarkkinoiden kilpailukykyä ja turvallisuutta?
4. Miten työmarkkinaosapuolten yhteistyö voisi edistää dialogia, vakautta ja pitkäjänteisyyttä Suomessa ja Ruotsissa. 

Osallistujat

Mattias Dahl, varatoimitusjohtaja, työnantajakysymysten päällikkö, Svenskt Näringsliv
Penna Urrila, pääekonomisti ja johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto
Veli-Pekka Säikkälä, sopimussihteeri, Ruotsin keskusammattijärjestö LO
Jaana Ylitalo, työmarkkinapäällikkö, SAK-FFC
Per Widolf, neuvottelupäällikkö, Industriarbetsgivarna
Ola Sundström, sopimuksista ja ehdoista vastaava henkilö, PTK
Moderaattorit:
Magnus Johansson Hessling, New Republic Public Affairs
Cecilia Eklund, New Republic Public Affairs