Yritykset ratkaisevat riitansa mieluiten välimiesmenettelyllä

Välimiesmenettelyyn päätyminen edellyttää usein, että mahdollisten konfliktien ratkaisun pelisäännöt on sovittu yrityksissä jo etukäteen ”hyvän sään aikana.” Mikäli näin ei ole, ajautuvat kiistat helposti vuosien mittaisiksi kuluttaviksi oikeusväännöiksi tuomioistuimissa.

– Kun yritykset tekevät sopimuksia toistensa kanssa on hyvä varautua myös mahdollisiin tuleviin riitatilanteisiin ja epäselvyyksiin. Riitoihin varautumisen tulisi olla yrityksissä normaalia ja rutiininomaista riskienhallintaa, sanoo Suomen Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan FAI:n pääsihteeri Santtu Turunen.

Välimiesmenettely on vakiintunut ja suosittu yritysten välisten siviiliriitojen ratkaisukeino ja se toimii tehokkaasti myös kansainvälisesti. Sen avulla voidaan ratkaista eri maista olevien yritysten kiistoja puolueettomasti ja nopeasti.

Neutraali maaperä hyvä vaihtoehto

FAI (The Finland Arbitration Institute) kirjasi viime vuonna 101 hakemusta välimiesmenettelyn käynnistämiseksi ja näistä 27 prosenttia oli sellaisia, joissa toinen sopimusosapuoli oli muualta kuin Suomesta. Turusen mukaan joukossa oli myös muutama tapaus, joissa kumpikaan osapuoli ei ollut suomalainen.

– Eniten ulkomaisia asianosaisia meillä oli viime vuonna Ruotsista. Kuusi ruotsalaisyritystä oli jutuissa joko vastaajana tai kantajana. Mielestäni FAI soveltuukin erinomaisesti välimiesmenettelyn hallinnoinnin järjestäjäksi ruotsalaisyrityksille, jotka tekevät sopimuksia vaikkapa norjalaisten tai saksalaisten yritysten kanssa. Oman kotimaan instituutti on usein ensimmäinen valinta, mutta sopimuskumppani haluaa neutraalille maaperälle ja tällöin Suomi ja FAI on hyvä vaihtoehto.

Vastaavasti monet suomalaiset yritykset ovat käyttäneet kansainvälisissä sopimuksissaan Tukholman kauppakamarin SCC:n tarjoamaa välimiespalvelua.

– SCC koetaan läheiseksi ja Ruotsin oikeudelliseen infrastruktuuriin luotetaan. Samalla tavalla näkisin, että ruotsalaisille yrityksille olisi luontevaa käyttää riidanratkaisussaan FAI:n tarjoamaa välimiespalvelua. Me olemme lähellä ja tarjoamme täyden palvelun myös ruotsiksi, hän perustelee. Suomi voisi olla myös houkutteleva välimiesmenettelyn paikka, kun ruotsi on virallinen kieli ja Suomen oikeuteen voi tutustua myös ruotsiksi.

Maantieteellinen sijainti ei ole Turusen mukaan kovin merkityksellinen, kun valitaan välimiesmenettelyn hallinnointipaikkaa. Varsinaiset välimieskäsittelyt, joissa sekä asianosaiset että välimiehet ovat läsnä, voidaan järjestää missä tahansa. Covid 19 -pandemian aikana istuntoja järjestetään yhä enemmän myös virtuaalisesti. Kansainvälisissä toimeksiannoissa välimiehet tulevat niin ikään usein monesta maasta.

– Meidän tehtävämme on luoda säännöt, joita sovelletaan sekä hallinnoida välimiesmenettelyä ja tuottaa tukipalveluja, Turunen kiteyttää.

Nopeampi prosessi

Välimiesmenettelyn ratkaistavaksi soveltuvat periaatteessa kaikki yritysten väliset kiistat, joissa sovinto on sallittu.

– Välimiesoikeus on tavallaan yksityinen tuomioistuin, joka tuottaa kerralla lopullisen ratkaisun riitakysymykseen. Ratkaisut perustuvat lakiin ja ne ovat täytäntöön pantavissa laajalti myös kansainvälisesti.

– Välimiesmenettelyn etuja ovat nopeus, asiantuntevuus, kustannustehokkuus ja joustavuus. Jos sopimusriitaan ajautuneet yritykset ryhtyvät ratkomaan asiaansa tuomioistuimissa, niin reitti käräjäoikeudesta hovioikeuden ratkaisuun voi viedä 4­–6 vuotta. Meillä prosessien mediaanikesto aloittamishakemuksesta välitystuomioon on noin 11 kuukautta eli lopullinen ratkaisu saadaan alle vuodessa. Siinä on iso ero, Turunen selvittää.

FAI:n käsittelemien riitatapausten kirjo on hyvin laaja. Viime vuonna eniten kiistoja kehkeytyi osakassopimuksista, rakentamisesta sekä yrityskaupoista. Näiden osuus oli noin puolet kaikista käsittelyhakemuksista. Jutut jakautuvat myös useille eri toimialoille.

Turusen mukaan välimiesmenettelyn yksi etu on, että riitoja ratkaisevat välimiehet edustavat useiden eri alojen asiantuntemusta, joten kuhunkin riita-asiaan voidaan valita juuri kyseiseen tapaukseen parhaiten sopivat spesialistit. Välimiehet ovat käytännössä poikkeuksetta juristeja, mutta heillä on paljon erilaisia taustoja ja erikoistumista.

Jos yritykset päätyvät ratkaisemaan tulevat mahdolliset riitansa välimiesmenettelyssä, pitää tästä sopia kirjallisesti välityslausekkeella. Asianosaiset kirjaavat esimerkiksi välityssopimukseen tai yhtiöjärjestykseen, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Samalla sovitaan usein menettelyn paikka ja kieli sekä välimiesten lukumäärä. Valmiit mallilausekkeet löytyvät esimerkiksi FAI:n verkkosivuilta.

Useampi valitsee välimiesmenettelyn

Välimiesmenettelyn suosio kasvoi selvästi viime vuonna. Taustalla on muun muassa yritysten kiihtyvä globalisaatio, joka lisää kansainvälisesti toimivien riidanratkaisumekanismien kysyntää. Myös covid-19-pandemian arvioidaan vaikuttaneen jonkin verran hakemusten kasvuun.

Asianajotoimisto Roschierin julkaiseman tuoreen Disputes index 2021 -selvityksen mukaan 67 prosenttia pohjoismaisista suuryrityksistä pitää välimiesmenettelyä parhaana menettelynä keskinäisten sopimusriitojen ratkaisuun. Tuomioistuinmenettelyn kannalla oli 23 prosenttia vastanneista yrityksistä.

Suomessa välimiesmenettelyn asettaa etusijalle peräti 86 prosenttia ja Ruotsissa luku on 76 prosenttia vastanneista yrityksistä.

Trendi näkyy hyvin muun muassa välityshakemusten määrän kasvuna. Vuonna 2020 FAI:lle rekisteröitiin 101 välityshakemusta, kun edellisvuonna lukumäärä oli 67. Myös Tukholman SCC:ssä hakemusten määrä kasvoi voimakkaasti. Siellä kirjattiin viime vuonna 213 hakemusta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 175.

Santtu Turusen mukaan suomalaiset yritykset käyttävät suhteellisen paljon välityslausekkeita sopimuksissaan. Hän uskoo kuitenkin, että parantamisen varaakin vielä olisi.

Todennäköisesti tuomioistuimiin päätyy edelleen paljon sellaisia yritysten välisiä riitoja, jotka soveltuisivat parhaiten välimiesmenettelyyn, hän sanoo.