Teknologiayhteistyöllä vauhtia Pohjoismaiden vientiin
Pohjoismaissa on aina haluttu tehdä yhteistyötä. Nyt olisi aika ryhtyä konkreettisiin toimiin. Siitä kaikki puhujat olivat yksimielisiä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin webinaarissa, jonka aiheena oli pohjoismainen yhteistyö viennin vauhdittajana.
Pohjoismaat muodostavat yhdessä maailman kymmenenneksi suurimman talouden, totesi Jacob Wallenberg, Investorin ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin valtuuston puheenjohtaja. Hän näki suuria mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja digitalisaatiossa, joissa Pohjoismaat ovat eturintamassa. Mutta konkreettisia tekoja tarvitaan vauhdittamaan maiden välistä yhteistyötä.
”Yhteistyö maidemme rajojen yli luo fantastisia mahdollisuuksia”, sanoi Wallenberg.
Protektionismi huolettaa
Ensimmäisessä paneelikeskustelussa kohtasivat Ruotsin, Norjan ja Suomen ulkomaankaupasta vastaavat ministerit. He olivat yksimielisiä siitä, että pohjoismaisen tavaramerkin erityispiirteitä täytyy vaalia, ja niitä on opittava markkinoimaan paremmin. Tärkeää on myös huolehtia toisiaan täydentävästä osaamisesta, jota maistamme löytyy.
”Norjassa on vesi- ja merituulivoimaosaamista, Suomessa osataan kiertotalous ja Ruotsista löytyy erityisosaamista ilmastoystävällisistä autoista ja akkuteknologiasta. Hyödyntäkäämme tätä osaamista yhdessä vihreämmän maailman hyväksi”, sanoi Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Ruotsin ulkomaankauppaministeri Anna Hallberg nosti esiin yhteistyön tärkeyden innovaatioalalla ja mainitsi esimerkkinä Nordic Innovation House (innovaatiohubeja, joita on mm. Silicon Valleyssa, New Yorkissa ja Hongkongissa). Hän haluaisi myös, että Pohjoismaat kehittyisivät houkuttelevammiksi investointikohteiksi.
”Jotta onnistuisimme viennissä, meidän täytyy myös pystyä houkuttelemaan ulkomaista pääomaa ja osaamista Pohjoismaihin”, hän sanoi. Sitä ajatusta kannatti myös Norjan elinkeinoministeri Iselin Nybø, joka totesi, että Norjan öljy- ja kaasuala on hyvin kansainvälinen.
Sekä Hallberg että Skinnari ovat huolissaan kansainvälisen kaupan kehityksestä.
”Koronakriisi on vahvistanut taipumuksia protektionismiin sekä maailmanlaajuisesti että valitettavasti myös EU:n sisällä. Pohjoismaiden täytyy toimia vapaakaupan puolesta. Jos haluamme päästä maailmanmarkkinoille, täytyy kaupan olla avointa”, sanoi Hallberg.
Nybø jakaa saman huolen ja huomautti, että vapaakauppa on myös tärkeä rauhan edistäjä maailmassa.
Testialustoja ja yhteisiä toimistoja
Toisessa paneelikeskustelussa Business Swedenin, Business Finlandin ja Innovasjon Norgen johtajat keskustelivat konkreettisista toimista, joiden avulla pohjoismaista vientiä voisi lisätä.
Ylva Berg, Business Swedenin toimitusjohtaja, ehdotti yhteisiä toimistoja eri puolelle maailmaa. Muita keskustelussa mainittuja konkreettisia toimia olivat rajat ylittävät klusteriohjelmat ja yhteiset testialustat.
”Norjassa voimme testata vedyn käyttöä polttoaineena merikuljetuksissa, kun taas testaaminen maantiekuljetuksiin on vaikeampaa. Sitä voisi tehdä Ruotsissa”, sanoi Innovasjon Norgen toimitusjohtaja Håkon Haugli.
”Kuka maksaa?” on aina tärkeä kysymys, kun puhutaan veronmaksajien rahoista, huomautti Berg, ja peräänkuulutti ongelman ratkaisemiseksi aloitteita Pohjoismaiden neuvostolta.
Myös perinteisen teollisuuden olisi syytä tehdä yhteistyötä. Jotta alueelliset arvoketjut olisivat kilpailukykyisiä, tarvitaan lisää automatisaatiota ja robotisaatiota, ja tämä kehitys olisi hyvä pohja yhteistyölle.
Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopolan mielestä suuryritysten ja startupien välinen yhteistyö voisi tapahtua myös pohjoismaisella tasolla. Hän peräänkuulutti myös yhteisiä standardeja, ei vain Pohjoismaihin, vaan koko Eurooppaan.
Seminaarin päätteeksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund totesi, että vienti on välttämätöntä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, ja että Pohjoismaat yhä enenevässä määrin joutuvat kilpailemaan Brasilian ja Vietnamin kaltaisten maiden kanssa, joissa pyrkimys parempaan elämään on vahva.
Katso webinaarin tallennetta.
Versio, jossa tulkkaus suomeksi löytyy osoitteesta https://youtu.be/xznDyKaVs84
Kirjoittanut: Lena Barner-Rasmussen
