Suomalais-ruotsalaisissa yrityskaupoissa on menestymisen ainekset

Yrityskaupat ja fuusiot Suomen ja Ruotsin välillä ovat jälleen piristymässä koronapandemian aiheuttaman hiljentymisen jälkeen. Asianajotoimisto Hannes Snellmanin asiantuntijan Johanna Wärnbergin mukaan alan markkinat ovat saaneet uutta puhtia vuodenvaihteen jälkeen ja nyt yrityksissä on positiivinen henki päällä erilaisten järjestelyjen suhteen. 

 – Nyt on selvästi aktiivisempaa kuin vielä viime syksynä. Rahoitusta saa jälleen pankeilta ja yritykset katsovat eteenpäin. Tosin toimialojen välillä on eroja. Esimerkiksi vähittäiskaupan alalla on yritysjärjestelyissä edelleen hiljaisempaa kuin vaikkapa ohjelmistoalalla tai lääketeollisuudessa.

 – Osa yritysjärjestelyistä on todennäköisesti jäänyt koronan takia tekemättä, mutta uskomme että kun pandemiasta päästään eroon, niin nämäkin liikahtavat jälleen eteenpäin.

Hannes Snellmanilla Specialist Partnerina toimiva Johanna Wärnberg tuntee hyvin sekä Suomen että Ruotsin yritysjuridiikan. Hän on työskennellyt pitkään yritysjärjestelyjen parissa molemmissa maissa. Tällä hetkellä hänen työpöytänsä sijaitsee Tukholmassa. Vuosien varrella hän on toiminut neuvonantajana lukuisissa pohjoismaisissa yrityskaupoissa, fuusioissa, yhteisyrityshankkeissa sekä muissa järjestelyissä.

 – Mielestäni Ruotsi on erinomainen kohde, kun suomalainen yritys pohtii laajentumista uusille markkinoille. Ruotsin markkinat ovat jo itsessään isot, ja sieltä on helppo laajentua eteenpäin. Ruotsi on suomalaisille myös siinä mielessä helppo kohde, että lainsäädäntö ja byrokratia ovat hyvin samanlaista kuin Suomessa. Asiaa auttaa myös se, että suomalaisilla yrityksillä on Ruotsissa erittäin hyvä maine ja ostajaan suhtaudutaan yleensä positiivisesti. 

Fuusiot ja yrityskaupat sisältävät usein riskejä, mutta Wärnbergin mielestä suomalais-ruotsalaisessa yhteistyössä on luonnostaan menestymisen ainekset. Hän kertoo nähneensä omien asiakkaidensa yritysjärjestelyissä enimmäkseen onnistumisia.

 – Siitä tulee usein menestysresepti, kun suomalainen yrityskulttuuri ja sisu yhdistetään ruotsalaiseen yrittäjähenkeen ja brändiosaamiseen.

Pieniä erojakin on, esimerkiksi yrityskulttuurissa ja viranomaistoiminnassa, mutta ne eivät Wärnbergin mukaan vaikuta kovin paljon käytännön toiminnassa.

 – Suomessa sääntely painottuu lakeihin, joita pitää noudattaa, mutta Ruotsin viranomaiset soveltavat pitkälti itsesääntelyperiaatetta. Sääntely nojaa Ruotsissa myös enemmän ohjeisiin, joiden soveltamiseen yritykset, toimialajärjestöt ja kansalaiset voivat itse vaikuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi Ruotsin koronastrategiassa: ohjeita annetaan, mutta ihmiset voivat itse miettiä, miten he toimivat.

 – Tällainen valinnanvapaus saattaa herättää epäselvyyttä ja hämmennystä suomalaisissa yrityksissä, jotka etabloituvat Ruotsiin, Wärnberg pohtii.

Yrityskulttuurien erot saattavat hänen mukaansa olla riski, jos niihin suhtaudutaan liian jäykästi. Nämä eroavaisuudet voivat Wärnbergin mukaan kuitenkin osoittautua vahvuuksiksi, jos hyväksytään se, että asioita voi tehdä monella tavalla. Hän uskoo, että ajan myötä erilaisista toimintatavoista muotoutuu uusi yhteinen vahva toimintatapa.

Yritysjärjestelyjä seuraavan Mergermarket-yhtiön viiden viime vuoden aikana rekisteröimien transaktioiden määrää vertaamalla voidaan havaita, että yli 170 suomalaista yritystä siirtyi ruotsalaiseen omistukseen, kun taas toisin päin kauppoja tehtiin vajaat 100 kappaletta.

 – Tämä on ollut tilanne jo pitkään, mutta viime vuosina suomalaiset ostajat ovat hieman aktivoituneet. Olemme voineet nähdä jo omasta asiakaskunnastamme, että Ruotsin tarjoamia mahdollisuuksia katsellaan entistä tarkemmin.

 – Olemme Hannes Snellmanilla itse tehneet tämän matkan. Laajensimme toimintamme Tukholmaan 2008 ja olemme nähneet, kuinka etabloituminen Ruotsin markkinoille on ollut hyvä ratkaisu, Johanna Wärnberg sanoo.

Ilmoittaudu seminaariin Ruotsi - tuplasti suurempi markkina täältä.