Uutiskirje 1-2020

Ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten kohtauspaikka

Patrik Lindfors
Ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten kohtauspaikka

Suomi ja Ruotsi ovat serkukset, jotka olivat 600 vuoden ajan yhtä ja samaa valtakuntaa. Yhteneväisyyksiä on paljon, minkä vuoksi moni suomalainen ja ruotsalainen kokee keskinäisen kaupanteon helpoksi. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari on ottanut tehtäväkseen toimia yhdistävänä tekijänä maiden yritysten välillä.

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund katselee Finska Borgenin ikkunastaan Tukholmassa Gärdetissä sijaitsevaa puistoa. Nyt viiden vuoden jälkeen hän voi todeta kauppakamarin saavuttaneen sen aseman, joka hänellä oli tavoitteena, kun hän astui järjestön johtoon.

Finska Borgen on Suomen suurlähetystö, jossa myös kauppakamarin toimisto sijaitsee.

Kun Skoglund aloitti työnsä, hän päätti keskittyä kahteen asiaan: jäsentoimintaan ja yritysyhteistyöhön. Intensiivinen työ on kantanut hedelmää. Jäsenmäärä on kaksinkertaistunut – se on nyt yli 750 – ja sponsorien määrä kasvanut nollasta runsaaseen 30:een. Myönteisen kehityksen ansiosta jäsentoimintaan on voitu panostaa entistäkin enemmän.

Muiden kauppakamarien tavoin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tehtävänä on edistää kauppaa ja luoda elinkeinoelämän verkostoja. Yksi tärkeä osa toimintaa ovat yrityksille tarjottavat neuvontapalvelut. Suurin osa kauppakamarin neuvonantajille tulevista kyselyistä on suomalaisilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, jotka haluavat joko asettua Ruotsiin tai kasvaa Ruotsin markkinoilla.

”Jäsenille järjestettävät tapahtumat ja yritysneuvonta ovat ne kaksi pilaria, joiden varassa kauppakamarin toiminta seisoo. Olen tyytyväinen siihen, että olemme saaneet luotua suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välille uusia verkostoja ja samalla auttaneet suomalaisia yrityksiä löytämään Ruotsin markkinoilta yhteistyökumppaneita ja asiakkaita”, Skoglund toteaa.

Noin 60 prosentilla kauppakamarin jäsenyrityksistä on kotipaikkana Suomi ja 40 prosentilla Ruotsi. Jäsenistössä on edustettuna useimmat toimialat, minkä vuoksi verkostoja voidaan luoda myös eri sektoreilla toimivien yritysten välille.

Huipputason verkosto

Paitsi että Suomalais-ruotsalainen kauppakamari auttaa jäseniään verkostoitumaan keskenään, se tarjoaa myös korkeimman tason verkoston Ruotsin ja Suomen elinkeinoelämän välillä. Kauppakamarin valtuuston puheenjohtajana toimii Investorin puheenjohtaja Jacob Wallenberg. Valtuustossa on tällä hetkellä 14 jäsentä Ruotsista ja 19 Suomesta.

Suurin osa valtuuston jäsenistä on sellaisten isojen yritysten toimitusjohtajia tai hallituksen puheenjohtajia, jotka toimivat molemmissa maissa. Kauppakamarin hallitusta johtaa Vattenfallin puheenjohtaja Lars G. Nordström.

Yhteistyötä noin 30 sponsorin kanssa Skoglund kuvaa klassiseksi win-win-tilanteeksi, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Yritys saa näkyvyyttä kauppakamarin tilaisuuksien ja jäsenviestinnän kautta. Sponsoriksi ryhtyessään yritys viestittää samalla, että Suomen ja Ruotsin keskinäinen yhteistyö on tärkeää ja että nämä maat ja niiden yritykset hyötyisivät tiiviimmistä taloussuhteista suuresti.

Etsii yhteyksiä ruotsalaisiin yrityksiin

Kjell Skoglund sanoo kuulleensa sekä Ruotsissa että Suomessa monesti, että näiden kahden maan keskinäinen kaupanteko on helpompaa kuin kaupanteko muiden Pohjoismaiden kanssa. Syynä siihen hän pitää maiden pitkää yhteistä historiaa, joka on kytkenyt toisiinsa niin kulttuurit kuin ihmisetkin. Sitä paitsi noin kuudella prosentilla suomalaisista on äidinkielenä ruotsi, ja kaikki suomenkieliset suomalaiset opiskelevat koulussa ruotsia. Lisäksi Suomen viranomaiset tarjoavat palveluja myös ruotsiksi.

”Suomi ja Ruotsi ovat kuin serkuksia. Maat olivat 600 vuoden ajan samaa valtakuntaa, minkä vuoksi suurin osa yhteiskunnan rakenteista on luotu samalta pohjalta. Tämä koskee esimerkiksi lainsäädäntöä, joka perustuu Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lakiin”, Skoglund kertoo.

Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen suurin vientimarkkina-alue. Vuonna 2018 vienti lisääntyi 7 prosentilla 6,6 miljardiin euroon. Skoglund kuvaa kehitystä erittäin myönteiseksi, varsinkin kun otetaan huomioon, että heikko kruunu nosti euromaista Ruotsiin tuotavien tuotteiden ja palvelujen hintoja.

Suuri mielenkiinto Ruotsin markkinoita kohtaan näkyy myös lisääntyneenä mielenkiintona kauppakamarin neuvontapalveluja kohtaan. Eniten kysytään lainopillista neuvontaa ja markkinatietoja. Huomattava osa suomalaisista yrityksistä, jotka ottavat yhteyttä, haluaa apua ruotsalaisen yhteistyökumppanin tai jälleenmyyjän löytämisessä.

”Suomalais-ruotsalainen kauppakamari on suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten kohtauspaikka. Ne, jotka haluavat solmia yhteyksiä Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin, tekevät viisaasti osallistuessaan tilaisuuksiimme ja kysyessään mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa”, Skoglund sanoo.

MIKÄ?

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Toiminta: markkinaneuvonta ja jäsentoiminta (mm. tapahtumat)

Jäsenmäärä: noin 720 (suomalaisia yrityksiä 60 prosenttia, ruotsalaisia 40 prosenttia)

Jäsenmaksu: perustuu osakepääomaan (300–1500 euroa vuodessa)

Toimisto: Gärdesgatan 11, Tukholma

Kauppakamari tarjoaa palveluja suomeksi ja ruotsiksi

Verkkosivusto: finsve.com

Artikkeli julkaistiin Marknadscheferna -lehdessä tammikuussa 2020.


Aiheeseen liittyvät artikkelit