Uutiskirje 2-2020

Pohjoismaiden markkinoiden merkitys korostuu kriisin jälkeen

Kjell Skoglund
Pohjoismaiden markkinoiden merkitys korostuu kriisin jälkeen

Koronapandemia on tässä vaiheessa vaatinut enemmän uhreja Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kuin Suomessa. Akuuttiin kriisiin on vastattu erilaisilla toimenpiteillä ja varsinkin Ruotsin valitseman avoimemman linjan seurauksia on mahdollista arvioida vasta myöhemmin.

Kaikki Pohjoismaat panostavat ennätyksellisen suuria summia yritysten tukemiseen, joko suorien tukien, takausten tai maksuhelpotusten muodossa. Eri maiden taloudellinen tilanne heijastuu tukipakettien kokoon. Norja on kärsinyt öljysektorin ongelmista, mutta maalla on vahvan julkisen taloutensa ansiosta varaa elvyttää taloutta tarvittaessa hyvin pitkän aikajakson aikana. Myös Ruotsin ja Tanskan taloudellinen tilanne oli ennen kriisiä huomattavasti vahvempi kuin Suomen.

Sekä nykyisten tukipakettien koko että akuutin kriisivaiheen jälkeen tehtävät elvytystoimenpiteet vaikuttavat siihen, miten nopeasti talouskasvu lähtee liikkeelle eri maissa. Asiaan vaikuttaa myös talouden rakenne. Numeroiden valossa on todennäköistä, että Tanska, Norja ja Ruotsi palaavat kasvu-uralle suhteellisen nopeasti. Muiden Pohjoismaiden taloudellinen etumatka on kriisin jälkeen mahdollisesti kasvanut entistä suuremmaksi.

Suomalaisten yritysten kannattaa vallitsevan poikkeustilan aikana perehtyä muiden Pohjoismaiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ruotsi on kymmenellä miljoonalla asukkaallaan tuplasti suurempi markkina kuin Suomi. Norjan julkisissa hankinnoissa on kysyntää laadukkaille suomalaisille tuotteille ja palveluille. Tanska oli jo ennen kriisiä tekemässä merkittäviä investointeja mm. infrahankkeisiin ja julkiseen terveydenhuoltoon.

Suomen vienti Ruotsiin on kasvanut vahvasti viimeisten viiden vuoden aikana. Vienti Norjaan ja Tanskaan on sen sijaan vielä suhteellisen vaatimatonta, varsinkin potentiaaliin ja markkinoiden läheisyyteen nähden.

Eri alojen elpyminen tapahtuu asteittain ja eri aikajänteellä. Kuluttajien muuttuneet tottumukset vaikuttavat esimerkiksi matkailuun, jossa lähialueiden merkitys tulee korostumaan. Tämä muutos oli kiivaana käyneen ilmastokeskustelun takia tapahtumassa jo ennen pandemiaa, ja kriisi vahvistaa tätä kehitystä.

Matkailun keskittyminen lähialueille ja naapurimaihin tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja kunnille. Pohjoismaista on viimeisten vuosikymmenten aikana viety matkailun muodossa miljardien eurojen edestä rahaa varsinkin Etelä-Eurooppaan. Jatkossa merkittävä osa perheiden lomabudjeteista käytetään luultavasti omassa maassa tai naapurimaassa. Suomi on Pohjoismaisessa kontekstissa se suuri tuntematon, sillä esimerkiksi harva tanskalainen tai norjalainen viettää osan lomastaan Suomessa.

Kjell Skoglund

Toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Mielipideartikkeli julkaistiin Kauppalehdessä 20.4.2020.


Aiheeseen liittyvät artikkelit