Pohjoismaat kiinnostavia sijoituskohteita myös tulevaisuudessa

– Kööpenhamina on pärjännyt parhaiten tässä tilanteessa. Heikoimmat lukemat on puolestaan kirjannut Oslo. Tukholmassa ja Helsingissä pääindeksit ovat sitten näiden kahden välimaastossa, kuvailee tilannetta Fondita Rahastoyhtiön salkunhoitaja ja toimitusjohtaja Markus Larsson.

Hänen mukaansa Tanska on selvinnyt suhteellisen hyvin, koska siellä on pörssissä vahva terveyhdenhuoltosektori, joka vetää nyt hyvin. Norjaa puolestaan painaa öljyn hinnan romahdus.

Toukokuun viimeisen viikon lopulla Kööpenhamina oli 5 prosenttia plussalla vuoden alun tasoon verrattuna. Oslo mateli 13 prosenttia miinuksella ja Helsinki sekä Tukholma olivat noin 5–6 prosentin laskussa.

– Isot yhtiöt ovat pärjänneet tässä myllerryksessä paremmin kuin pienet, mikä on aika tyypillistä kriisitilanteissa. Toimialoista esimerkiksi finanssisektorilla, vähittäiskaupalla ja syklisellä teollisuudella on mennyt heikosti. Defensiiviset alat, kuten esimerkiksi lääketeollisuus, ovat puolestaan hyötyneet tilanteesta. Myös digitaalisia palveluja tarjoavat teknologiayhtiöt ovat pärjänneet hyvin. Sijoittajat ovat tällä hetkellä valmiita maksamaan kovia hintoja isoista teknologiayhtiöstä, Larsson sanoo.

Larssonin mukaan pohjoismaiset pörssit pärjäävät yleensä hyvin maailmanlaajuisessa vertailussa, eikä hän näe, että nykyinen kriisi muuttaa tätä asetelmaa.

– Voi tietenkin olla, että joku iso sijoittaja vetäytyy reunamarkkinoilta, mutta uskon, että Pohjoismaat säilyvät kiinnostavina kohteina tulevaisuudessakin. Täällä on paljon hyviä yhtiöitä, joihin kannattaa sijoittaa. Täällä on korkea koulutustaso ja hyvää teknologiaa. Suuri etu on myös se, että yhtiöt joutuvat kokonsa puolesta lähtemään kansainvälisille markkinoille hyvin aikaisessa vaiheessa.

– Täkäläiset yhtiöt ovat myös edelläkävijöitä ympäristöystävällisyydessä ja vastuullisuudessa, joka on vahvistuva trendi maailmalla. Se on selvä kilpailuetu, Larsson sanoo.

Larsson ei lähde veikkaamaan, miten osakemarkkinat kehittyvät jatkossa, sillä koronakriisin eteneminen on yhä hämärän peitossa.

– Optimistit uskovat, että tulee käänne ja että ensi vuonna tilanne normalisoituu ja osakemarkkinat nousevat. Pessimistien kuva on se, että virus tulee takaisin, ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja työttömyys pahenee etenkin USA:ssa. Kuluttajan luottamus on A ja O. Sitä on syytä seurata. Me Fonditalla uskomme osakemarkkinoihin pitkällä tähtäyksellä, Larsson sanoo.

1997 perustettu Fondita keskittyi aluksi Pohjoismaiden markkinoihin mutta nyt koko Eurooppa on noussut keskiöön. Lisäksi yhtiön kahdeksasta rahastosta kaksi sijoittaa globaalilla mandaatilla.

– Me olemme lähteneet siitä, että sekä Suomi että Ruotsi ovat meidän kotimarkkinamme. Se tarkoittaa sitä, että me tarjoamme täyden palvelun molemmissa maissa. Haluamme olla täysipainoisesti mukana molemmissa yhteiskunnissa. Me emme näe rajaa Ruotsin ja Suomen välillä, sanoo Fonditan perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Magnus von Knorring.

Fondita keskittyy hänen mukaansa erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin, jotka ovat usein aliedustettuja sijoittajien salkuissa. Tällainen strategia teettää salkunhoitajille paljon työtä, mutta vastapainoksi se tarjoaa hyviä tuottomahdollisuuksia.

– Me uskomme siihen, että lisää arvoa saa analysoimalla yhtiöitä, hankkimalla tietoa ja poimimalla kiinnostavia asioita. Se on tuottanut pitkällä aikavälillä hyvin. Me olemme vastakohta indeksirahastolle. Kuka tahansa osaa seurata indeksiä, von Knorring toteaa.

Vaikka Fondita pitää Suomea ja Ruotsia yhtenäisenä markkinana, löytyy niistä myös eroja. Rahastoyhtiön varatoimitusjohtajan Fredrik von Knorringin mukaan Suomessa Fonditan sijoitettavista varoista valtaosa tulee institutionaalisilta sijoittajia, kun taas Ruotsissa välitysyhtiöiden kautta sijoittavat yksityishenkilöt muodostavat tärkeän markkinan.

– Tämä selittyy sillä, että Ruotsissa on pitkä historia ja laaja kiinnostus sijoittamista kohtaan. Siellä on myös paljon sijoitettavaa pääomaa. Suomessa yksityishenkilöiden säästäminen on perinteisempää ja se nojaa enemmän pankkitileihin ja kansanosakkeisiin. Säästäminen erilaisiin finanssi-instrumentteihin, kuten rahastoihin on ollut pienempää, mutta uskon, että se nousee myös Suomessa, Fredrik von Knorring sanoo.

Ruotsi on ollut edelläkävijä myös vastuullisessa sijoittamisessa ja nyt tämä trendi vahvistuu myös Suomessa ja muualla maailmassa.

– Me olemme hyvissä asemissa tässä kehityksessä, sillä olemme tottuneet Ruotsin vaativiin sääntöihin. Lisäksi olemme allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet jo 10 vuotta sitten.

Teksti: Paul Öhrnberg, kuvat: Adobe Stock ja Fondita.