Markkinoinnin menestysresepti Ruotsissa: uskalla improvisoida

Jonna Peltonen on työskennellyt vuosia mainos- ja markkinointialalla muun muassa Accenturella ja mainostoimisto NordDDB:llä Helsingissä, jossa asiakkaisiin lukeutui esimerkiksi McDonald’s. Kun hänen puolisonsa sai neljä vuotta sitten työtarjouksen Tukholmasta, perhe teki muuttopäätöksen hetkeäkään epäröimättä – vaikka se tarkoitti, että Jonna Peltosen oli irtisanouduttava työstään. Hän ei kuitenkaan ollut vailla töitä pitkään: ruotsia äidinkielenään puhuva suomalainen auttamassa suomalaisia asiakkaita oli tilaisuus, johon Ehrenstråhlella haluttiin ehdottomasti tarttua.

Neljän ruotsalaisen markkinoinnin parissa viettämänsä vuoden aikana Peltonen on havainnut tiettyä eroja ruotsalaisten ja suomalaisten tavoissa tehdä mainontaa ja myyntiä. Vanha klisee, jonka mukaan ruotsalaiset keskustelevat ja suomalaiset toimivat, pitää Peltosen mielestä osittain paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että keskustelemisella on monia hyötyjä.

”Keskustelujen aikana saattaa syntyä jokin erilainen ja parempi lopputulos kuin se, josta lähdettiin liikkeelle”, hän toteaa. ”Vapaa keskustelukulttuuri auttaa myös pääsemään nopeasti lähelle asiakkaita. Näin syntyy luottamusta, ja sopivien ratkaisujen löytäminen on entistä helpompaa.”

Mielipiteet avoimesti esille

Peltosen mukaan Ruotsin vapaa keskustelukulttuuri myös rohkaisee kaikkia tiimin jäseniä ilmaisemaan mielipiteensä avoimesti.
”Kaikilla on turvallinen olo, joten he uskaltavat kehitellä ideoita, jotka alkuun tuntuivat hulluilta. Usein vähän hassummat näkökulmat ovat hyvinkin arvokkaita”, hän selittää. ”Suomessa ihmiset suhtautuvat itseensä vähän liian vakavasti. Tuntuu, että Ruotsissa itselle nauraminen on helpompaa.”

Kyse on niin itsensä kuin tiimin ja asiakkaiden hyväksymisestä.
”Tiimissä, jossa kaikki hyväksyvät toisensa, on turvallista sanoa ääneen mitä tahansa – myös ne hulluimmat ideat.”

Toinen Ruotsin ja Suomen eroista puhuttaessa usein esiin tuleva klisee on se, että suomalainen etenee prosessien mukaan, kun ruotsalainen puolestaan improvisoi.

”Ruotsissa ihmiset luottavat ehkä omiin tuntemuksiinsa, kun Suomessa luotetaan prosesseihin ja halutaan olla analyyttisempia. Kun Suomessa keskitytään prosessiin, Ruotsissa fokuksessa on määränpää, ja matkalla sinne ollaan valmiita improvisoimaan.”

Ruotsissa ollaan rohkeampia

Omiin aavistuksiin luottaminen vaatii rohkeutta. Peltosen mielestä sitä on enemmän Ruotsissa kuin Suomessa.

”Ruotsissa on helpompaa ehdottaa vähän hulluja kampanjoita. Yleensä riskinotolla saadaan aikaan todellista vaikutusta”, hän sanoo.

Yleensäkin Ruotsissa markkinointia arvostetaan enemmän.
”Budjetit ovat aivan eri tasolla, ja yritykset näkevät markkinoinnin enemmän investointina kuin kuluna.”

Mainosalalla on Ruotsissa pitkät perinteet, ja Ikean ja H&M:n kaltaisten menestystarinoiden myötä on opittu, että kansainvälinen kasvu edellyttää markkinointiin investoimista.

Peltonen haluaa kuitenkin korjata yleisen väärinkäsityksen siitä, että Ruotsin mainostoimistot olisivat suomalaisia kalliimpia.
”Ruotsin matalampi hintataso yllätti minut varsinkin, kun elinkustannukset nousevat Tukholmassa helposti korkeammiksi. Täällä on kuitenkin valtava määrä toimistoja, ja kilpailu laskee hintoja.”

Sävyerot on paras huomioida

Jos suomalainen yritys pyrkii markkinoimaan ruotsalaisille, Peltonen neuvoo ottamaan kumppaniksi ruotsalaisen mainostoimiston.

”Ruotsilla ja Suomella on paitsi paljon yhteistä myös merkittäviä eroavaisuuksia. Huumori voi yhdistää, mutta nyanssit ovat erilaisia, ja suomalaisella huumorilla voi mennä Ruotsin markkinoilla pahasti pieleen. Lisäksi tarvitaan ruotsalainen copywriter, sillä suomenruotsissa ja riikinruotsissa on melko suuria sävyeroja.”

Erilaisuudesta huolimatta suomalaiset tuotteet kiinnostavat Ruotsissa kovasti.
”Suomalaisilla brändeillä on Ruotsissa erittäin positiivinen maine”, Peltonen kertoo.