Uutiskirje 3-2019

Luovuus, tie menestykseen

Patrik Lindfors
Luovuus, tie menestykseen

Luovuus on vahva liikkeelle paneva voima, jonka lisäksi tarvitaan tiettyjä prosesseja, jotta luomisen tuloksella olisi kaupallista arvoa. Luovuuden merkityksestä menestykselle keskusteltiin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin seminaarissa Turussa 11. joulukuuta 2019.

Seminaarissa puhuivat Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja, konsultti Susanna Rahkamo, viestintäpäällikkö Linus Almqvist Rambollista ja professori Bengt Kristensson Uggla Åbo Akademista.

Luovuuteen kuuluu genrerajojen ylittäminen ja se, että uskalletaan haastaa vakiintuneita käytänteitä. Se merkitsee myös sitä, että annetaan asiakkaille mahdollisuus kokea heidän toiveittensa mukaisia elämyksiä. Näin totesi seminaarin puheenjohtajana toiminut Johanna Stenback, joka on Moomin Charactersilla tuottajana.

Susanna Rahkamo työskentelee johdon konsulttina; taustaltaan hän on taitoluistelun MM-mitalisti. Joitakin vuosia sitten hän väitteli tohtoriksi aiheenaan luovuuden merkitys huippu-urheilussa menestymiselle. Väitöskirjassaan hän halusi selvittää, mikä olympiavoittajien toiminnassa on sellaista, mikä johtaa huippumenestykseen. Yksi havainto oli, että luova ihminen rakentaa uutta sen pohjalle, mitä jo ennestään osaa ja hallitsee.

Rahkamo havaitsi, että moni juuttuu rutiineihin. Tämä koskee sekä työelämää että urheilua. Voidakseen tulla todella hyväksi on tehtävä jotakin toisin. Rutiineista poikkeavalla ihmisellä on usein kysymysmerkki otsassaan. Hän yrittää koko ajan löytää ratkaisuja yksittäisiin ongelmiin ja itseään totutuissa tavoissa kiinni pitäviin asioihin.

Oppimisprosessi voidaan jakaa eri vaiheisiin. Kaikki lähtee uteliaisuudesta ja kyvystä tehdä kysymyksiä. Seuraavana askeleena on tiedon kerääminen ja jatkuva analysointi. Analysointia tarvitaan tiedon ymmärtämiseen ja siihen, että pystytään toimimaan opitun pohjalta.

”Paras tapa oppia on ottaa jotakin olemassa olevaa ja soveltaa sitä uudessa yhteydessä”, Rahkamo sanoi.

Yksittäisillä ihmisillä ei yleensä ole kovin paljon uusia ideoita. Luovuus herää ja ideoita syntyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sillä tavalla ideat kehittyvät.

Kyky katsoa eri näkökulmista

Bengt Kristensson Uggla on filosofian, kulttuurin ja yritysjohtamisen Amos Anderson professori Åbo Akademissa. Hän määrittelee luovuuden voimana, joka uudistaa ja haastaa itseään jatkuvasti. Ruotsin Nobel-juhlat hän näkee kunnianosoituksena sille luovalle työlle, jota ilman Nobel-voittajat eivät saavuttaisi tuloksia. Kun elämäntehtävänä on tutkimus ja tieteen tekeminen, työ on usein yksinäistä. Nobel-juhla on sille kaivattua vastapainoa.

Hyvä tutkimus edellyttää Kristensson Ugglan mukaan kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista. Tieteessä keskitytään siihen, mitä ei tiedetä. ”Tiedonhankinta ei lopu koskaan, sillä mitä enemmän tiedämme, sitä paremmin ymmärrämme, miten vähän tiedämme”, Kristensson Uggla sanoi.

Osa ihmisistä on mukana digitaalisessa yhteiskunnassa, osa ei, ja Kristensson Ugglan mukaan näiden kahden ryhmän välinen kuilu kasvaa koko ajan suuremmaksi. Kun on kyse luovuudesta, on olemassa myös taloudellinen kuilu, sillä jotta luovuus tuottaisi taloudellista hyötyä, se on liitettävä arvoa tuottaviin verkkoihin. Lisäarvoa ei siis tuota luovuus sellaisenaan vaan ne rakenteet ja kontaktit, jotka ankkuroivat luovuuden johonkin yhteyteen.

Alue, jossa luovuudella on maailmanlaajuisesti katsoen ollut suurin vaikutus ja jossa taloudellinen panostus on ollut suurinta, on Yhdysvaltojen Piilaakso. Rakenteet, jotka tarvittiin luovuuden muuntamiseksi kaupalliseksi menestykseksi, syntyivät Stanfordin yliopiston ja Hewlett-Packardin kaltaisten teknologiayritysten yhteistyöstä saadun synergiahyödyn ansiosta.

Bengt Kristensson Uggla totesi, että jotkin Piilaaksoon liitetyt käsitykset eivät pidä paikkansa. Sellaisia ovat esimerkiksi myytit yksinäisistä neroista ja ahkerista opiskelijoista.

”Melkein kaikki Piilaakson menestyneet yrittäjät ovat yliopistojen ja muiden oppilaitosten pudokkaita. Tämä koskee myös Applen perustajaa, Steve Jobsia. Luovuus on melkein kaikissa tapauksissa löytynyt yliopiston ja sitä lähellä olevien yrittäjäpiirien rajapinnalta.”

Pidä ekosysteemi toimivana

Linus Almqvist on Ramboll Sverigen viestintäpäällikkö ja ruotsalaisen Sveriges Annonsörer -etujärjestön johtoryhmän puheenjohtaja. Aikaisemmin hän on työskennellyt markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä yrityksissä Vattenfall, SAS, Barilla, Arla ja Barncancerfonden. Almqvist on myös Sveriges Annonsörerin vaikuttavuus- ja luovuuskilpailun juryn puheenjohtaja. Tässä 100-wattaren-nimisessä markkinointiviestinnän ruotsinmestaruuskilpailussa palkitaan Ruotsin vuoden 2019 tehokkain ja luovin mainos.

Almqvist piti tärkeänä, että yrityksissä ja muissa organisaatioissa käydään jatkuvasti keskustelua ja että viestinnässä tulee selvästi esiin, mikä on toiminnan tarkoitus. Liiketoimintasuunnitelman tulee olla niin yksinkertainen, että ihmiset ymmärtävät sen ja voivat vaikeuksitta kertoa sen edelleen.

”Nykypäivän organisaatiot muistuttavat sanomalehtien toimituksia, joissa tehdään työtä ympäristön ymmärtämiseksi”, Almqvist sanoi.

Viestintä on ekosysteemi, joka koostuu erilaisista kanavista ja työkaluista, joiden avulla pyritään saavuttamaan oikeat kohderyhmät, esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Organisaation tehtävänä on pitää ekosysteemi koko ajan toimivana.

Almqvist totesi, että Ruotsilla on etumatkaa Suomeen nähden, kun on kyse tuotemerkkien rakentamisesta. Ruotsissa on kehittyneempiä rakenteita ideoiden eteenpäin viemiseen ja myös enemmän kokemusta prosesseista, joita tarvitaan vahvojen tuotemerkkien luomiseen.

”Kannattaa näyttää kyntensä ja haastaa samalla muut. Kannattaa uskaltaa investoida ideoihin. Suomessa varsinkin monilla isoilla yrityksillä on paljon potentiaalia, mutta usein viestintä ei toimi”, Almqvist sanoi.

Teksti ja kuvat: Patrik Lindfors.


Aiheeseen liittyvät artikkelit