Uutiskirje 1-2019

Kun bisnes kohtaa taiteen

Patrik Lindfors
Kun bisnes kohtaa taiteen

Mitä tapahtuu, kun bisnes ja luovan työn tekijä kohtaavat? Kirjailijat, muotoilijat, kuvittajat, elokuvantekijät ja muut luovien alojen toimijat eivät välttämättä ajattele kaupallisesti. Se ei tarkoita, etteikö taiteesta voisi syntyä hyvää bisnestä. Miten löydetään yhteinen sävel, niin että taiteilijan riippumattomuus, vapaus ja luovuus säilyvät ja samalla luodaan kaupallisia tuotteita? Ja miten luovan työn tekijä oppii bisnesajattelua?

Kun yritys ja luovan työn tekijä kohtaavat, herää monia kysymyksiä. Niitä pohdittiin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin seminaarissa Ruotsin Helsingin-suurlähetystössä 6. helmikuuta 2019. Ruotsin Suomen-suurlähettiläs Anders Ahnlidin ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtajan, Kjell Skoglundin avauspuheenvuorojen jälkeen Moomin Charactersin tuottaja Kira Schroeder ja All Things Commercen toimitusjohtaja Jonas Forth ryhtyivät analysoimaan, mikä nosti Tove Janssonin ja Muumimaailman tuntemattomuudesta maailmanlaajuiseen menestykseen. Seminaarin puheenjohtajana toimi Johanna Stenback, joka työskentelee Moomin Charactersilla tuottajana.

Schroeder ja Forth ottivat esiin tekijöitä, jotka voivat saada taiteen puhkeamaan kukoistukseen ja ajan mittaan tuottamaan rahaa, mikä puolestaan mahdollistaa sekä taiteellisen että kaupallisen puolen edelleen kehittämisen.

Kira Schroeder ja Jonas Forth
Kira Schroeder ja Jonas Forth ottivat esiin tekijöitä, jotka voivat saada taiteen puhkeamaan kukoistukseen.


Monella taiteilijalla on eri syistä taloudellisesti tiukkaa. Taiteilijapiireistä lähtöisin oleva sitaatti on kuvaava:”Jos haluat puhua taiteesta, puhu pankkiirille, jos rahasta, puhu taiteilijalle.”


TAITO YHDISTÄÄ TAIDE JA MYYNTI


Sanotaan, että Tove Jansson oli monilahjakkuus, joka teki elinaikanaan seitsemän ihmisen elämäntyön. Taide oli hänelle intohimo, ja hän halusi sen myös ammatiksi. Jansson tuli taiteilijaperheestä, ja hän omaksui perheeltään jo nuorena korkean työmoraalin. Hän tottui pienestä pitäen siihen, että taide ja myynti kulkevat käsi kädessä.

”Tove Jansson ei itse ajatellut, että Muumit tulisivat ansaitsemaan omaisuuksia”, Schroeder kertoi.

Ensimmäiset Janssonin julkaisemat kirjat eivät olleet menestyksiä, minkä vuoksi hän elätti itsensä pääasiassa maalauksilla. Isompaa huomiota Muumipeikko alkoi herättää 1940-luvun lopulla. Kun ensimmäiset teatteriesitykset tehtiin, Jansson laati käsikirjoitukset ja osallistui aktiivisesti.

Ulkomailla Muumit alkoivat saada näkyvyyttä 1950-luvun alussa. Siinä vaiheessa Tove Jansson oli edelleen vaatimattomasti ansaitseva freelance-taiteilija. Kun brittiläinen Evening News teki hänen kanssaan sopimuksen ja Muumipeikko-sarjakuvia alettiin julkaista konsernin lehdissä, Muumit tulivat suuren yleisön tietoisuuteen. Forth totesi, että Janssonilta oli hyvä veto valita hahmoilleen kansainvälisesti niin hyvin toimiva nimi.

Aluksi Jansson ei saanut erityisen paljon julkisuutta Suomessa. Muumit käännettiin ensin englanniksi. Suomeksi ne käännettiin sen jälkeen, kun kirjat olivat menestyneet hyvin ulkomailla.

1950-luvulla Tove Jansson alkoi tehdä yhteistyötä useiden suomalaisten yritysten kuten tavaratalo Stockmannin kanssa, joka järjesti suuren Muumi-kampanjan. Yritysten joukossa olivat myös Fazer ja Finlayson.

Johanna Stenback
Johanna Stenback toimi tapahtuman juontajana.


LISENSSIT OVAT TÄRKEITÄ MUTTA KALLIITA


Siihen aikaan kun Tove Jansson käynnisti Muumeihin liittyvää toimintaa, lisenssiteollisuus oli vielä kehittymätöntä. Jansson ymmärsi, että hänen on pakko ottaa aktiivisempi rooli muumituotteiden kehittämisessä, sillä joitakin tuotteita oli valmistettu hänen tietämättään. Sama tapahtui elokuva-alalla. Muumi-elokuvia tehtiin Japanissa, Puolassa ja Venäjällä. Taiteilija yritti palauttaa luomuksensa niin hyvin kuin mahdollista omaan hallintaansa.

Janssonista tuli vähitellen kansainvälinen julkkis, johon ottivat yhteyttä sekä yritykset että fanit. Hän varasi aikaa vastatakseen kirjeisiin, joita eritoten lapset hänelle lähettivät – pari tuhatta vuodessa. Kun Janssonilla ei enää riittänyt aikaa ja intoa paneutua Muumipeikko-sarjakuvien tekemiseen koko tarmolla, tähän työhön siirtyi hänen veljensä Lars Jansson. Järjestely oli onnistunut, ja sen ansiosta sekä konsepti että sisältö jatkoivat kehittymistä.

Schroeder ja Forth antoivat havainnollisen neuvon, joka perustuu Janssonin uraan: huomaa, missä olet hyvä, ja rakenna itsellesi täydennykseksi verkosto. Tällä tavalla Jansson pystyi luomaan Muumien ympärille laajamittaisen toiminnan.

”On mahdollista tehdä rahaa ja samanaikaisesti säilyttää kontrolli taiteellisesta puolesta”, Forth totesi.

Viimeisimmässä kehitysvaiheessa perhe Jansson on Sophie Janssonin johdolla luonut järjestelmällisesti selkeitä rakenteita Muumien ympärille kaikissa niissä muodoissa, joissa ne esiintyvät. Moomin Characters on selvittänyt, mitä kaikkea markkinoilla liikkuu, ja palauttanut tuotemerkin yhtiön hallintaan ja suojannut sen juridisesti, taloudellisesti ja taiteellisesti. Yksi tärkeä askel on ollut koota yhteen tiedot Muumeihin liittyvästä toiminnasta. Näin saadaan selville, ketkä kuluttavat Muumeja niiden eri muodoissa.

Alalle tärkeän lisenssiteollisuuden rakensi Disney. Se loi standardit, jotka pätevät yhä. Tähän todellisuuteen Moomin Charactersin on ollut pakko sopeutua, mitä tulee niin kustannuksiin, säännöksiin kuin jakeluunkin. Elokuvan tuottaminen on nykyään todella kallista, mikä johtuu suurelta osin Disneyn johdolla kehitetyistä rakenteista.

Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström opasti kaikkia luovien alojen toimijoita, jotka ovat aikeissa tehdä lisenssisopimuksen: Tehkää sopimuksesta lyhyt. Tämä on tärkein yksittäinen seikka. Muuten voi käydä niin, että jäätte moneksi vuodeksi jumiin epäedulliseen sopimukseen.

Roleff Kråkström
Tehkää sopimuksesta lyhyt. Tämä on tärkein yksittäinen seikka. Muuten voi käydä niin, että jäätte moneksi vuodeksi jumiin epäedulliseen sopimukseen", sanoi Roleff Kråkström.


LUOVUUDEN JA KAUPALLISUUDEN VÄLINEN KITKA ON TÄRKEÄ ASIA


Nykyään Moomin Charactersilla on 13 työntekijää. Yritys rekisteröi nyt jokaisen muumihahmon erikseen kullakin markkina-alueella. Kustannukset ovat suuret, mutta Kråkström luottaa siihen, että investointi pitkällä aikavälillä kannattaa ja mahdollistaa tuotemerkin valvonnan.

”Kaupallisesti Moomin Characters on toistaiseksi vasta raapaissut pintaa”, Kråkström totesi.

Yksi selitys Moomin Charactersin menestykselle on se, että muumitarinat ja -hahmot edustavat niin laajaa skaalaa ilmiöitä ja ihmisiä. Kråkströmin mukaan Pohjoismaissa ei ole toista yhtä laajaa tuotemerkkiä kuin Tove Janssonin tuotanto, sillä se yhdistää kirjallisuuden ja kuvataiteen ja suuntautuu sekä lapsiin että aikuisiin.

Ainutlaatuista Muumeissa on taiteellisen laajuuden lisäksi se, että koko tuotemerkin omistaa yksi perhe. Suurin osa alan muista toimijoista on pörssiin listautuneita yrityksiä. Perheellä omistajana on paljon enemmän kärsivällisyyttä kuin pörssimarkkinoilla.

”Luovan työn tekijän ja kaupallisesta puolesta vastaavan välinen kitka on polttoaine, joka antaa vauhtia sekä taiteelle että liiketoiminnalle. Dynamiikka lakkaa toimimasta, jos jompikumpi osapuolista ottaa ylivallan”, Kråkström sanoi.

Moomin Characters toimii kuin ekosysteemi, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki työskentelevät kahdessa tai kolmessa yhtiössä, jotka muodostavat yhteenliittymän. Yksi yhtiöistä on Rights & Brands, joka on Kråkströmin mukaan ainoa yritys, joka vie pelkästään pohjoismaista tuotemerkkiä kansainvälisille markkinoille.

KUINKA KASVAA SUUREKSI RUOTSIN MARKKINOILLA?


Ruotsalaisella SF Studiosilla elokuvatuotannosta vastaavana johtajana Tukholmassa toimiva Annika Sucksdorff totesi, että tarvitaan rohkeutta työskenneltäessä taiteilijoiden kanssa, jotka pystyvät luomaan uutta. Aikaisemmin hän toimi Helsinki Filmin toimitusjohtajana, ja myös nykyisessä roolissaan hän yrittää säilyttää yrittäjähenkisen ajattelun.

Annika Sucksdorff
Annika Sucksdorff totesi, että tarvitaan rohkeutta työskenneltäessä taiteilijoiden kanssa, jotka pystyvät luomaan uutta.


Roleff Kråkström pitää start up -kulttuurista, jossa aloitetaan pienimuotoisesti ja rakennetaan toimintaa askel askelelta. Kun Moomin Characters perusti kirjankustantamon nimellä Förlaget, moni yllättyi.

”Tarvitaan kylmäpäistä riskienhallintaa. Paras tapa saada olla jatkuvasti yhteydessä luovien ja lupaavien kirjailijoiden kanssa on perustaa kustannusyhtiö”, Kråkström totesi.

Jotta yhä useampi suomalainen luovan työn tekijä ja taiteilija saisi jalansijaa Ruotsissa, on tärkeää saada ihmiset kiinnostumaan Suomesta yleensä. Näin sanoi Gustav Melin, joka toimii johtajana ruotsalaisessa Bulls Pressissä ja vastaa siellä lisenssiasioista.

”Ruotsalaiset eivät ole vielä huomanneet, miten paljon Helsingissä on kulttuuritarjontaa ja ravintoloita. Kaikki eivät myöskään tiedä, että Suomi on ollut osa Ruotsia”, Melin totesi.


MODERNI LUOVAN TYÖN TEKIJÄ YRITTÄJÄNÄ


Ann Charlotte Hästö johtaa pietarsaarelaista arkkitehtitoimisto ACH Architechturea. Hän painotti, että prosessit ovat tärkeitä, eritoten arkkitehdeille, joiden on dokumentoitava prosessin kaikki vaiheet. Hästölle SOS-menetelmä, Solved On Site, on tärkeä. Siinä pyritään annettujen premissien – deadlinen ja budjetin – puitteissa toteuttamaan se, mikä on mahdollista.

Ann Charlott Hästö
”Luovan työn tekijän ja yrittäjän roolien yhdistäminen tuottaa lisäarvoa: yksi plus yksi on kolme”, sanoi Ann Charlott Hästö.


”Luovan työn tekijän ja yrittäjän roolien yhdistäminen tuottaa lisäarvoa: yksi plus yksi on kolme”, hän sanoi.

Hästö neuvoi käyttämään kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa prototyyppejä. Tällaista menetelmää voidaan käyttää myös taiteellisessa toiminnassa. Kuluttajien ja tuottajien yhteistyö johtaa parempaan lopputulokseen. Mallia sovelletaan myös ohjelmisto- ja peliteollisuudessa, jossa kuluttajille ja asiakkaille annetaan mahdollisuus käyttää niin kutsuttuja beetaversioita, ennen kuin lopullinen versio tuodaan markkinoille.

Hästön mukaan rakennusalalla nykyään käytettävien hankintamallien vuoksi arkkitehtien vaikutus vähenee asteittain. Arkkitehtien roolia voivat vahvistaa vain arkkitehdit itse viestimällä entistä aktiivisemmin rakennusmestarien ja rahoittajien kanssa. Juuri niin arkkitehtilegenda Alvar Aaltokin toimi.

Kuvat: Magnus Lindholm.


Aiheeseen liittyvät artikkelit