Uutiskirje 2-2019

Ihmisten kohtaamisesta seuraa liiketoimintaa!

Martin von Pfaler
Ihmisten kohtaamisesta seuraa liiketoimintaa!

Yli viisikymmentä henkilöä kohtasi Trondheimin lentokentällä osallistuakseen delegaatiomatkaan, jonka Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja Norjalais-suomalainen kauppayhdistys NOFI järjestivät yhdessä.

Nousimme ryhmällemme vuokratun linja-auton kyytiin määränpäänä Näringslivets hus, jossa pääjohtaja Berit Rian Trondheimin seudun elinkeinoyhdistyksestä piti inspiroivan esitelmän ”teknologiapääkaupunki” Trondheimistä. Tässä yli tuhatvuotisessa kaupungissa on 190 000 asukasta, ja se on Norjan kolmanneksi suurin kaupunki. Alueen elinkeinoelämä on monimuotoista. Se seisoo monen jalan varassa, minkä vuoksi sen talous ei ole yhtä herkkä öljy- ja kaasumarkkinoiden heilahteluille kuin moni muu alue Norjassa. Tröndelag, niin kuin Trondheimin seutua kutsutaan, on suuri toimija muun muassa vesiviljelyn (kalatalouden) alalla mutta myös maataloudessa – alue vastaa noin 20 prosentista Norjan maataloustuotantoa.

Berit Rian Trondheimin seudun elinkeinoyhdistyksestä piti inspiroivan luennon Trondheimista, Norjan "teknologiapääkaupungista".

Trondheimissa sijaitsevat Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n ja Euroopan suurimpiin kuuluvan, riippumattoman tutkimuslaitoksen SINTEFin päätoimipaikat. Kaupunkiin suunnitellaan myös uutta merentutkimuslaboratoriota, joka tunnetaan nimellä Ocean Space Center. Tämä lisää Berit Rianin mukaan suuresti koulutetun työvoiman tarvetta alueella, jossa jo nyt on vain vähän työttömyyttä ja jossa korkeasti koulutettujen määrä on selvästi yli keskiarvon. Kaupungissa asuu 38 000 opiskelijaa ja 6 500 tutkijaa.

Trondheim näyttäytyi parhaimmalta puoleltaan.

Seuraavana kohteena delegaatiolla oli NTNU:n vesivoimalaboratorio. Meidät otti lämpimästi vastaan professori Torbjørn K. Nielsen ja hänen osaava tiiminsä. Laboratoriolla on ollut johtava rooli globaalin vesivoiman kehittämisessä ja varsinkin vesiturbiinien suunnittelussa mahdollisimman tehokkaiksi. Laboratoriossa on meneillään useita rinnakkaisia tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on parantaa veden virtausta turbiineissa ja pumpuissa. Delegaatiolle esiteltiin laboratorion pitkälle kehitettyjä testilaitteita, jotka muun muassa pystyvät nostamaan virtaaman jopa yhteen kuutiometriin sekunnissa! Laboratorio tarjoaa lisäksi tutkimusmahdollisuuksia niin maisterivaiheen opiskelijoille, tohtorikoulutettaville, tutkijatohtoreille kuin kansainvälisille tutkijoillekin.

Norjan teknologian yliopiston NTNU:n vesivoimalaboratoriossa.

Opiskelijoiden vesiturbiinien testilaitteistoa esittelemässä.

Voisi kuvitella, että snacksit ja makeiset ovat kaukana vesivoimasta, mutta Orklan suklaatehtaalle Nidariin oli linja-autolla lyhyt matka. Matkan varrella ehdimme pitää kuvaustauon Nidarosin tuomiokirkolla, joka on tunnettu nähtävyys. Nidarin tehtaalla meidät otti ystävällisesti vastaan tehtaanjohtaja Paul Kregnes.

Vuonna 1912 perustettu Nidarin tehdas on yksinomaan makeistehdas. Tehtaan omistaa nykyään Orkla, joka omistaa Pohjolassa ja Baltian maissa lisäksi koko joukon tunnettuja tuotemerkkejä snacksien ja makeisten alalta. Konsernin tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa Panda ja Taffel Suomessa sekä Marabou ja OLW Ruotsissa. Snacksien tuoteryhmässä yritys on molemmissa maissa markkinajohtaja.

Tehdaspäällikkö Paul Kregnes kertoi Nidarin tehtaasta Trondheimissa.

Nidar liittyi Orkla-konserniin lokakuussa 2013, ja yhteensä Orkla Confecture & Snacksin vuotuinen liikevaihto on 200 miljardia Norjan kruunua. Nidarin tehtaalla Trondheimissa valmistetaan lakritsia ja purukumia lukuun ottamatta kaikenlaisia makeisia. Painopiste on suklaassa, mutta tehtaan monista tuotantolinjoista tulee ulos myös hedelmäkaramelleja ja marsipaania. Tehtaalla on lisäksi oma kehityslaboratorio, jossa suunnitellaan uusia makuja ja tuotteita. Orklan tavoitteena on olla suurin sipsien, suklaan, keksien ja pastillien valmistaja Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Delegaatit valmistautuvat suklaatehtaan kiertokävelyyn.

Vierailu Nidarissa päättyi kiertokäyntiin tehtaalla. Sen jälkeen linja-auto vei delegaation hotelliin. Yhteisellä päivällisellä delegaatit saivat tilaisuuden tutustua toisiinsa lähemmin. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund puhui päivällisellä suomalaisten yritysten hyvistä mahdollisuuksista harjoittaa liiketoimintaa Norjassa yleensä ja erityisesti Trondheimin alueella.

Panoraamakuva Trondheimin satamasta aurinkoisena lokakuun aamuna.

Seuraavana aamuna seurue nousi Hurtigrutenin Richard With -alukseen. Laivan lähdettyä liikkeelle delegaatio kokoontui konferenssihuoneeseen. Ensimmäinen puolituntinen käytettiin osallistujien omiin esittelyihin. Sen jälkeen Hurtigrutenin Johan Pearson kertoi varustamon 125-vuotisesta historiasta. Hän kutsui Hurtigrutenin meritietä Norjan valtatie numero yhdeksi, joka ulottuu Bergenistä etelässä Kirkkoniemeen pohjoisessa. Varustamo panostaa vahvasti napa-alueille, sekä pohjoiseen että etelään, suuntautuviin tutkimusmatkoihin.

Hurtigrutenin alus odottamassa delegaatteja satamassa.

Aamupäivällä delegaatit saivat esityksen siitä, miten lohi perataan ja fileerataan.

Iltapäivän ohjelmaan johdatteli Suomen Norjan-suurlähettiläs Mikael Antell. Hän kertoi ensin Norjasta ja meneillään olevasta siirtymisestä vihreään talouteen, mitä hän piti varsin hämmästyttävänä. Norjassa on henkeä kohti eniten sähköautoja koko maailmassa, ja sähköistys on kauttaaltaan edennyt hyvin pitkälle. Tämä avaa Antellin mukaan suomalaisille yrityksille valtavia mahdollisuuksia.

Suurin este Suomen ja Norjan välisen kaupan lisääntymiselle on Antellin mukaan verkostojen puuttuminen. Hän korosti henkilökohtaisten verkostojen merkitystä ja peräänkuulutti perusasioihin palaamista: verkostojen kudelman kärsivällistä ja järjestelmällistä rakentamista Suomen ja Norjan elinkeinoelämän välille. Delegaatiomatka on itsessään hyvä esimerkki siitä, mistä Antell puhui.

Vasemmalta lukien: Aili Kristin Stenseth, 1. lähetystösihteeri Norjan suurlähetystössä Helsingissä, Kjell Skoglund, Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja sekä Mikael Antell, Suomen suurlähettiläs Norjassa.

Antell toi esille kansainvälisillä markkinoilla näkyvät uhkakuvat ja totesi, että Pohjoismaiden kaltaisilla pienillä mailla on rajallinen liikkumatila suhteessa esimerkiksi Brexitiin, Kiinaan, USA:han, Venäjään ja mahdollisesti heikentyneeseen NATOon. Jos pohjoismainen yhteistyö voi lisätä tätä liikkumatilaa, miksemme tekisi yhteistyötä, jos meitä joka tapauksessa pidetään maailmalla pohjoismaisena ryhmittymänä, hän pohti.

Yksi Antellin tavoitteista Suomen Norjan-suurlähettiläänä on saada Norja mukaan yhteistyöhön, jota jo tehdään Suomen ja Ruotsin välillä. Verkostoja on vahvistettava yleensäkin, myös Suomen ja Ruotsin välillä, ja niin kuin Antell lopuksi totesi: ihmisten kohtaamisesta seuraa liiketoimintaa.


Ulf Haga kertoo Hentec -nimisestä yrityksestään.

Antellin jälkeen puheenvuoron saivat delegaatit itse. Hentecin toimitusjohtaja Ulf Haga kertoi yrityksensä lähtemisestä Norjan markkinoille vuonna 2016. Liiketoiminnan harjoittaminen konkreettisesti toisessa Pohjoismaassa on esimerkki toisenlaisesta verkostoitumisesta. Hentec toimittaa raskaalle teollisuudelle komponentteja ja palveluita, ja sen tavoitteena on olla yksi markkinoiden houkuttelevimmista työnantajista.

Ahvenanmaalainen Paf on kansainvälinen pelialan yritys, jonka omistaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Yhteiskuntasuhdejohtaja Sverker Skogberg kertoi yrityksen panostuksesta vastuulliseen pelaamiseen. Pafilla on nykyään 400 työntekijää, ja sillä on yksinoikeus pelitoimintaan kaikilla Ahvenanmaalle rekisteröityneillä autolautoilla sekä Ahvenanmaalla. Manner-Suomessa vastaava toimija on Veikkaus. Yrityksellä on toimintaa myös Ruotsissa, jossa pelimonopoli purettiin 1. tammikuuta 2019. Norjassa monopolista ei ole vielä luovuttu, mutta kun luopumisen päivä koittaa, Paf on Skogbergin mukaan valmis Norjan markkinoille.

Sverker Skogberg kertoo Paf:ista ja organisaation panostuksista vastuulliseen pelaamiseen.

Paf on isojen kansainvälisten peliyritysten joukossa siinä mielessä ainutlaatuinen, että pelitoiminnasta saatavat voitot menevät hyväntekeväisyyteen. Viime vuoden 25 miljoonan euron voitosta peräti 21 miljoonaa palasi yhteiskunnalle.

Varustamo Baltic Line liikennöi Suomen Turun ja Norjan Sandnesin väliä. Matkan varrella pysähdytään tarvittaessa useita kertoja tavaroiden purkamista ja lastaamista varten Itämeren ja Tanskan satamissa. Toimitusjohtaja Tomas Uschanow kertoi yrityksen toiminnasta ja varustamon 30-vuotisesta historiasta. Baltic Line hoitaa lähes 100 prosenttia alumiinin kuljetuksesta Norjasta Suomeen, mutta se kuljettaa paljon muutakin, kuten autopeltiä, vaneria ja veneitä. Useimmissa satamissa yritys huolehtii myös lastauksesta ja purusta. Joka torstai-ilta toinen varustamon kahdesta rahtilaivasta lähtee Turusta.

Baltic Linen esittelyn jälkeen oli paneelikeskustelun vuoro. Panelisteina olivat FINSVE:n toimitusjohtaja Kjell Skoglund, NOFI:n puheenjohtaja Klas Blomqvist, Ramm-Schmidt Consultingin juristi Marja Ramm-Schmidt, Futureheadin toimitusjohtaja Thorbjörn Sirén ja Suomen Norjan-suurlähettiläs Mikael Antell. Puhetta johti Tua Takasu FINSVE:stä/NOFI:sta.

Paneelikeskustelussa käsiteltiin ensin Pohjolaa kotimarkkina-alueena. Esille tuli useita tärkeitä seikkoja. Yksi niistä oli se, että EU:n ulkopuolisena maana Norja kohtaa erityisiä ongelmia, jotka koetaan usein kaupan esteinä. Toinen huomio oli tämä: sen sijaan että tekisivät yhteistyötä, Pohjoismaat kilpailevat usein keskenään esimerkiksi Baltian maiden kanssa solmittavista sopimuksista.

Millä alueilla yhteistyö sitten olisi luonnollista? Yksi esille tullut alue oli sairaanhoito. Pohjoismaiden pitäisi esimerkiksi voida koordinoida vaikeita leikkauksia. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että kaikkien Pohjoismaiden yhteinen, sähköinen henkilökorttijärjestelmä olisi hyödyksi.


M/S Richard With matkalla kohti taivaanrantaa.

Nyt on jo kovin pitkään puhuttu pohjoismaisesta yhteistyöstä. Miksi ei tapahdu enempää? Panelistit totesivat, että esteitä poistetaan koko ajan, mutta samaan aikaan syntyy uusia. Esimerkiksi kaupan esteiden raivaamiseksi on siis tehtävä työtä jatkuvasti. Pohjoismaisten lainsäätäjien pitäisi hankkia tietoa ongelmista ja tehdä keskenään enemmän yhteistyötä.

Pohjoismaiden lainsäädäntö olisi hyvä koordinoida. Ongelmia syntyy kuitenkin myös, jos ei noudateta EU-lainsäädäntöä. Jotta koordinointi pohjoismaisella tasolla onnistuisi, tarvitaan selkeää johtajuutta ja strategista ajattelua. Ratkaisevaa paneelin mielestä on myös, että on olemassa verkosto, joka tekee yhteistyötä ja vaikuttaa yhteisen hyvän toteutumiseksi.

Paneelikeskustelun päättyessä alus oli ehtinyt rantautua Kristiansundiin. Muutaman tunnin levon tai rennon verkostoitumisen jälkeen oli päivällisaika.


Iltapäivällä alus saapuu Kristiansundin kaupunkiin.

Delegaatiomatkan viimeisenä päivänä kuulimme lisää kulttuurieroista, jotka voivat olla kaupanteon onnistumisen esteenä. Anita Ekwall Ad Initiumista tunnetaan alan asiantuntijana, ja hän piti mielenkiintoisen aamupäiväluennon pohjoismaisista erityispiirteistä ja niiden ilmenemisestä. Painopisteenä oli johtamisen kulttuurierot.

Ekwallin viesti delegaateille oli, että arvot todellakin eroavat toisistaan, myös Pohjoismaissa. Arvot ovat opittuja, ja Ekwallin mukaan syvimmälle juurtuneita arvoja ovat ne, jotka muodostuvat ennen kuuden vuoden ikää. Niinpä esimerkiksi ruotsalaiset pitävät käytettyä aikaa yhtenä laadun mittarina, kun taas muissa Pohjoismaissa nopeutta pidetään yhtenä tehokkuuden mittarina.

Anita Ekvall puhuu johtamisen kulttuurieroista Pohjoismaissa.

Kun yrittää tehdä kauppoja jonkun kanssa, jolla on erilainen kulttuuritausta, ei pysty täysin ennustamaan toisen reaktioita. Tämä synnyttää epävarmuutta, joka puolestaan voi siirtyä luottamuksen kokemiseen. Emme yksinkertaisesti koe oloamme yhtä turvalliseksi, kuin jos toimisimme maanmiestemme kanssa.

Ekwallin esitelmä sisälsi paljon muutakin mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa, joka ei kuitenkaan valitettavasti mahdu tähän. Lopuksi Ekwall totesi kuitenkin, että ongelmien tiedostaminen ja halu yrittää ymmärtää, mitä toinen todella tarkoittaa, ovat keinoja pienentää toimintakulttuurien erilaisuuden synnyttämää ymmärrysvajetta.

Bergenissä maihin nousseet runsaat viisikymmentä delegaattia olivat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä sekä ohjelmaan että järjestelyihin. Monia uusia kontakteja oli luotu ja Suomen, Norjan ja Ruotsin välisiä verkostoja vahvistettu. Vastaavia askelia tarvitaan paljon lisää, mutta tämä oli mainio alku.

Teksti ja kuvat: Martin von Pfaler

Artikkelin kirjoittaja ja valokuvaaja Martin von Pfaler ennen lähtöä Trondheimista.

Norjan taloudellisen hyvinvoinnin perusta.

Alus lähestyy Bergenin kaupunkia ja delegaatiomatka lähestyy loppuaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit