Vientiyritykset ovat ahtaalla Pohjanlahden molemmin puolin
Covid-19-kriisi kurittaa ankarasti vientiyrityksiä sekä Suomessa että Ruotsissa. Molemmissa maissa tehdyt tuoreet selvitykset osoittavat, että viennin tilauskannat laskevat nopeasti ja yrityksiä vaivaa epätietoisuus tilanteen kehittymisestä. Ruotsin vientiluottolaitoksen Svensk Exportkreditin (SEK) toukokuussa julkaiseman barometrin mukaan 56 prosenttia vientiyrityksistä arvioi tilauskantansa heikkenevän tulevan 12 kuukauden aikana. Kyselyyn vastanneista noin 200 suuresta vientiyrityksestä ainoastaan 15 prosenttia näkee kasvua vientitilauksissa.
Lukemat ovat lähes päinvastaiset viime syksynä julkaistuun edelliseen barometriin verrattuna. Tuolloin 46 prosenttia arvioi tilauskannan kasvavan ja supistumista odotti 15 prosenttia.
Ruotsalaiset vientiyritykset pelkäävät myös rahoitustilanteen synkkenemistä: 59 prosenttia vastaajista odottaa sen heikkenevän 12 seuraavan kuukauden aikana. Pudotus on jyrkkä, sillä viime syksynä vain 13 prosenttia vastaajista odotti rahoitustilanteen heikentymistä.
– Rahoituksen tarve kasvaa voimakkaasti, mutta väärästä syystä. Sen sijaan, että rahoitusta tarvittaisiin kasvua ja investointeja varten, sitä tarvitaan nyt hengissä pysymiseen, kiteyttää Jens Hedar, joka johtaa SEK:n suurten yritysten liiketoimintasegmenttiä.
Viennin romahdusta pelätään Pohjanlahden molemmilla puolilla. Suomessa Keskuskauppakamarin ja kauppakamareiden tuoreen vientijohtajabarometrin mukaan lähes kolmannes eli 32 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi menettävänsä markkina-asemiaan lähitulevaisuudessa.
76 prosenttia vastaajista kertoo jo nyt törmänneensä kriisin aiheuttamiin kuljetus- ja logistiikkaongelmiin. Komponentti- ja raaka-ainepulaa on ollut 61 prosentilla vastaajista. 63 prosenttia vastaajista sanoo, että liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet vaikeuksia myynnissä sekä huolto- ja asennuspalvelujen viennissä.
Yli 300 vientijohtajan kyselyssä ilmenee, että pandemian pelätään johtavan tilauskantojen kuihtumiseen, eri maiden markkinoita vääristäviin tukitoimiin, syrjiviin kaupan esteisiin ja protektionismiin.
– Sekä Suomen että Ruotsin vientiyritykset kohtaavat koronaepidemiassa jokseenkin saman haasteen, kun vientimarkkinoiden kysyntä heikkenee eri kohdemaissa, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.
Hänen mukaansa kriisi iski Suomessa ensimmäiseksi kotimaan kulutus- ja palvelumarkkinoihin hallituksen rajoitustoimien johdosta, kun taas Ruotsissa kotimarkkinat pyrittiin pitämään suhteellisen avoimina. Seuraavassa vaiheessa vaikutukset tuntuvat enemmän vientialoilla, joihin eri kohdemaiden varovaisuus ja toimenpiteet heijastuvat.
– En näe kovin suuria eroja siinä, miten korona vaikuttaa Suomen ja Ruotsin vientiin. Ruotsilla erilaisten kulutustuotteiden vienti on kyllä suurempaa kuin Suomella, joten kulutuskäyttäytymisen muutokset tuntuvat siellä enemmän. Sen sijaan infra- ja investointitavaroiden vienti on molemmille maille tärkeää ja sen kehitys riippuu paljon siitä, miten eri maat lähtevät elvyttämään omia talouksiaan, Vuori sanoo.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset vientiyritykset voivat hyötyä, jos elvytyspaketteihin tulee erilaisia infrahankkeita, kuten 5G-tietoverkkoja, liikenneväyliä tai vesi- ja energiaprojekteja. Tosin avoin kysymys on, suositaanko näissä elvytyshankkeissa kotimaisia yrityksiä, jolloin suomalaisten tai ruotsalaisten yritysten voi olla vaikea päästä mukaan.
Vuori arvioi, että Ruotsin vientiteollisuus voi saada apua omasta valuutasta, jonka kurssi liikkuu ylös tai alas helpommin kuin euro. Toisaalta suomalaiset kuluttajat ja kotimarkkinat hyötyvät vakaasta eurosta.
– Ennustaminen on kuitenkin tässä tilanteessa erittäin vaikeaa. Elämme hyvin herkkää aikaa ja olemme matkalla kohti tuntematonta. Jatkuvasti tulee joko positiivista tai negatiivista uutta tietoa epidemiasta. Tällaisesta meillä ei ole mitään aikaisempaa kokemusta. Tätä ei voi verrata esimerkiksi finanssikriiseihin, Vuori toteaa.
Teksti: Paul Öhrnberg, kuvat: Adobe Stock, SEK ja Keskuskauppakamari
