Uutiskirje 4-2020

Eettisyys on paljon muutakin kuin sääntöjen noudattamista

Lena Barner-Rasmussen
Eettisyys on paljon muutakin kuin sääntöjen noudattamista

Whistleblowing-järjestelmä ja ankarat säännöt eivät auta yrityksiä toimimaan eettisemmin, mikäli yrityskulttuuri sanelee muuta. Tästä kaikki puhujat olivat yhtä mieltä Nordic Business Ethicsin esitellessä vuosiraporttinsa pohjoismaisten työpaikkojen etiikasta. Enronin entinen talousjohtaja Andrew Fastow kertoi seurauksista, kun sääntöjä venytetään äärimmäisyyksiin asti.

Vuonna 2001 paljastui historian suurin yrityshuijaus, kun amerikkalaisen energiayhtiön Enronin hämärät liiketoimet ja arveluttavat tilinpitokäytännöt nousivat päivänvaloon. Skandaalin seurauksena asetettiin ns. Sarbanes–Oxley-laki, joka määrää ankarammat rangaistukset ja tiukemmat säännöt sekä tarjoaa paremman suojan osakkeenomistajille. Mutta ankarammat rangaistukset ja säännöt eivät pysäytä epäeettistä toimintaa yrityksissä – eivät edes Pohjoismaissa. Yrityskulttuuri on siinä ratkaisevassa asemassa.

Nordic Business Ethicsin perustajat Anna Romberg ja Niina Ratsula esittelivät tämän vuoden Nordic Business Ethics Survey -kyselyn tuloksia lokakuun alussa pidetyssä webinaarissa. Yhteistyökumppaneina olivat Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Forensic Risk Alliance -konsulttiyritys ja Asianajotoimisto Hannes Snellman.

Ensin hyvät uutiset: epäeettinen toiminta on vähentynyt pohjoismaisissa yrityksissä viime vuodesta, jolloin ensimmäinen kartoitus toteutettiin. Sitä vastoin huonompi uutinen on, että me olemme Pohjoismaissa aika huonoja tuomaan julki epäeettistä toimintaa.

”Tässä kohtaa kehitys on taantunut”, Anna Romberg totesi.

Nordic Business Ethics
Anna Romberg ja Niina Ratsula


Epäeettisestä toiminnasta vaikenemisen syyt vaihtelevat sen mukaan, missä asemassa henkilö on organisaatiossa. Ylin johto ei pidä julkituomista relevanttina ja väliporras ei katso sen kuuluvan heidän tehtäviinsä. Organisaation alemmilla tasoilla ei uskota sillä olevan mitään merkitystä, raportoivatko he epäeettisestä toiminnasta tai ei. Tätä Romberg ja Ratsula pitivät isona ongelmana.

”Pohjoismaissa ongelmana ei ehkä ole epäeettinen toiminta sinänsä vaan pikemminkin se, ettemme sitä havaittuamme kerro siitä”, Ratsula sanoi.

EU:n uusi whistleblower-direktiivi suojaa ilmiantajia ja helpottaa epäeettisestä toiminnasta raportoimista. Mutta Ratsula huomautti, ettei siitä ole apua, ellei yrityskulttuuri tue avoimuutta.

Forensic Risk Alliance -konsulttiyhtiön Tytti Saarinen ja Viivi Lajunen korostivat prosessien tärkeyttä epäeettisen toiminnan estämiseksi yrityksissä.

”Monet uskovat, että avoin yrityskulttuuri riittää eikä virallisia prosesseja tarvita”, Saarinen sanoi.

Kyselyt osoittavat, että mitä alemmaksi organisaatiossa mennään, sitä epäselvempää työntekijöille on, miten heidän tulee toimia epäeettistä toimintaa havaittuaan.

”Jos puolet työntekijöistä ei tiedä, miten reagoida väärinkäytöksiä nähdessään, ongelmaa on vaikea korjata”, Lajunen sanoi.

Andrew Fastow toimi aikoinaan amerikkalaisen Enronin talousjohtajana ja oli yksi niistä, jotka tuomittiin vankeuteen törkeistä kirjanpitorikoksista. Hänen mukaansa yrityskulttuuri voi tiukoista säännöistä huolimatta kannustaa epäeettiseen toimintaan. Niin oli Enronin tapauksessakin.

”Enronissa oli USA:n tiukimmat compliance-säännöt. Mutta samaan aikaan, kun sääntöjen noudattamista korostettiin, sanottiin että on tehtävä mitä hyvänsä, jotta yritys takoisi rahaa.”

Andrew Fastow
Andrew Fastow näyttää palkintoa
"CFO of the Year" ja vankilan henkilökorttia.

Kun Kalifornian energiamarkkinan sääntely lakkautettiin 1990-luvulla, Enron solmi sopimuksia itsenäisten voimaloiden kanssa ostaakseen 100 prosenttia niiden tuotannosta. Samaan aikaan yhtiö osti optioita, joissa odotettiin sähkönhinnan nousevan voimakkaasti. Niin kävikin, kun Enron pyysi voimaloita olemaan tuottamatta sähköä. Tuolloin tarjonta supistui, ja hinta kohosi pilviin. Enron teki valtavat voitot optioilla, jotka kattoivat yllin kyllin Enronin voimaloille maksamat summat siitä, etteivät ne tuottaisi sähköä.

”Se oli Enronin lopun alkua”, Fastow totesi.

Fastow tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen kirjanpitorikoksista. Fastow kertoi, mitä hän sanoi tuolloin 15-vuotiaalle pojalleen kuultuaan tuomionsa.

”Kuvittele, että olet juhlissa ja ystäväsi ojentaa sinulle oluttölkin. Kieltäydyt, koska olet luvannut äidille olla juomatta alkoholia. Kun ystäväsi kuulee, ettet saa juoda alkoholia, hän tarjoaa sinulle tölkin sijaan oluttabletin. Ottaisitko tabletin?”

Fastow sanoi pojalleen, että Enronin tapauksessa hän oli oluttablettia tarjoava ystävä ja että siksi oli enemmän kuin oikein, että hänet tuomittiin vankilaan.

”Jos ajattelee kaikkea aiheuttamaani vahinkoa, on ihme, että sain vain kuuden vuoden tuomion”, hän sanoi ja totesi silti olevansa maailman onnellisin ihminen, sillä hänen avioliittonsa kesti tämän koettelemuksen.

Katso tallenne webinaarista (ilman Andrew Fastow'n osuutta):
https://livekatsomo.fi/streams...

Kirjoittanut: Lena Barner-Rasmussen
Kuvat: Karl Vilhjálmsson

Aiheeseen liittyvät artikkelit