75 toiminnan vuotta

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ajan hengessä

Oulun ja Turun yhteenlaskettu väkiluku, runsaat 300 000 ihmistä, olisi vailla toimentuloa, ellei Suomen ja Ruotsin välistä kauppaa olisi. Näin dramaattisesti voidaan kuvailla naapurimaiden suhteiden tärkeyttä. Kaupan arvo oli vuonna 2010 runsaat 11 miljardia euroa, mikä vastaa noin 100 000 työpaikkaa tuotannossa, kaupassa, kuljetusalalla, rahoitusalalla ym. Välillinen vaikutus on vielä suurempi – jokainen veroäyri pyörittää valtion ja kuntien toimintaa, huoltaa lapsia, vanhuksia ja sairaita. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ydintehtävä on kehittää ja vahvistaa tätä tärkeätä siltaa ajan hengen mukaisesti.

Jos luomme katsaukseen historiaan voimme todeta että akseli Tukholma-Turku oli pitkään Ruotsin kuningaskunnan tärkein kauppaväylä.
Tänä päivänä koemme itsestään selvyytenä että suomalaiset yritykset vievät merkittävän osan tuotteistaan länsinaapurille, terästä, muovia, öljytuotteita, koneita, huonekaluja, elintarvikkeita, metsäjalosteita jne. Mutta vuonna 1936 tilanne oli toinen. Nuoren Suomen tasavallan teollinen pohja oli suppea ja perustui lähinnä metsäteollisuuteen sekä jonkin verran sitä tukevaan raskaaseen konepajateollisuuteen. Ruotsin uudenaikaiset tehtaat olivat tuottavuudeltaan alansa huippua ja ruotsalaiset osasivat jo silloin rakentaa vahvoja tuotemerkkejä globaaleille markkinoille. Kaupan vinoutunut tasapaino huolestutti talous- ja finanssipiirejä. Haluttiin edistää pienemmän naapurin kehitystä – Suomalais-ruotsalainen kauppakamari perustettiin tavoitteella, joka periaatteessa on pysynyt muuttumattomana: Suomen ja Ruotsin välisen kaupan edistäminen. Toiminta on rahoitettu sekä jäsenmaksuilla, valtionavustuksilla että toimeksiantoveloituksilla.

Kauppakamarin rooli Suomen ja Ruotsin välisen kaupan ja yritysten kansainvälistymisen edistäjänä on yhä merkittävä tänäkin päivänä.

Merkkihenkilöitä

Suomalais-ruotsalaisen 75-vuotisen historian aikana monet talouselämän vaikuttajat ovat osallistuneet valtuuston tai hallituksen toimintaan. J K Paasikivi ja Electroluxin voimahahmo Axel Wenner-Gren antoivat nuorelle kauppakamarille lentävän lähdön. Pankki- ja rahoitusalan johtajat ovat perinteisesti osallistuneet Kauppakamarin hallintoelimiin, hyvinä esimerkkeinä Jacob Wallenberg, Hans Dalborg, Lars G Nordström ja Curt G Olsson. Teollisuuden ja kaupan johtajista voidaan mainita metsäteollisuusyhtiö Storan pääjohtaja Bo Berggren, joka oli aktiivinen Stora Enson syntymävaiheessa, jolloin Kauppakamarin merkitys elinkeinopiirien tapaamisfoorumina korostui.

Kauppakamarin tapaamiset ovat perinteisesti houkutelleet yrityksiä pienistä yhden hengen konsulttifirmoista suuriin, kansainvälisillä markkinoilla toimiviin pörssiyhtiöihin. Yhteistä heille on mielenkiinto vaalia ja kehittää Suomen ja Ruotsin välisiä, tärkeitä kauppasuhteita.

Neuvonantoa ja valtakunnallisia kampanjoita 60-90 luvuilla

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimintaa on johdettu sekä mies- että naisvoimin, alkuvaiheessa ja sota-aikana asiamiehen Osmo Pesosen ja legendaarisen sihteerin Betty Liljestrandin uutteralla työllä. Toimitusjohtajat ovat olleet vuorotellen miehiä ja naisia – Caj Lindén, Per-Olof Karsten, Liisa Lifländer, Leif Hernberg, Risto Erjanti ja Marja Kahra. Sihteeristön osaamisalueet ovat vaihdelleet. Sodan jälkeen tarvittiin tietoa lisensseistä ja tulleista. Suomen liitännäisjäsenyys EFTA:ssa 1960-luvulla avasi portit uusille tuoteryhmille kuten elintarvikkeet ja vaatteet. Legendaarinen "Finn Finland" kampanja toi suomalaisen muotoilun ja suomalaiset herkut suoraan ruotsalaisten sydämiin, Marimekko, Iittala, Artek, Fazerin vihreät kuulat jne.

1970-luvulla Kauppakamari avusti tytäryritysten perustamisessa ja 1980-luvulla alkoi yritysostosten aika, joka on jatkunut tähän päivään asti. Nokia osti Facit Datan, Kemira osti Bolidenin ison kemikaalitehtaan Helsingborgista, Partek hankki Hiabin, Outokumpu osti Metallverketin ja Metsä-Serla osti Holmen Hygienen pehmopaperitehtaat.

Vuosikymmenen lopussa Suomen itsetunto oli korkealla ja kampanja "Finland Kan" käynnistettiin tukemaan suomalaisten teknologia- ja alihankintayritysten Ruotsin valloitusta.

Kampanja "Äktavara från Finlands skafferi" ennakoi 90-luvun alussa Suomen ja Ruotsin rajojen avaamista EU-jäsenyyden myötä. Tukkuportaaseen suuntautunut kolmivuotinen kampanja tuotti erinomaisen tuloksen ja tänä päivänä suomalaiset elintarvikkeet löytyvät ruotsalaisten ketjumyymälöiden hyllyistä.

Maailma muuttuu – Kauppakamari sen mukana

Suurten kampanjoiden aika oli 90-luvulla ohi ja Kauppakamari keskittyi elektroniseen ja suulliseen viestintään. Oma lehti, Finland levererar, sittemmin Forum Finland, ilmestyi ruotsiksi vuodesta 1989 vuoteen 2008. Vuosittainen räätälöity lehdistömatka on tutustuttanut satoja ruotsalaisia talous- ja ammattilehtitoimittajia suomalaisiin yrityksiin.

Myös yhteistyö Suomen ELY-keskusten kanssa on tiivistynyt ja Ruotsista kiinnostuneet yritykset voivat oman aluetoimistonsa kautta kääntyä suoraan Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin puoleen saamaan pätevää apua.

Näiden 75 vuoden aikana maailma on muuttunut – myös Kauppakamarin toiminta. Käyttäen hyväksi Ruotsin liiketoimintaosaamistamme, kontaktiverkkoamme ja paikallista läsnäoloamme päätehtävämme on tänään tuoda suomalaisille pk-yrityksille kaikki Ruotsin liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen tarvitut paikallispalvelut. FINSVE-lehti, jota luet, ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja kertoo ajankohtaisia asioita Ruotsin markkinoista ja niillä toimimisesta.

Kauppa on nykyisin erinomaisessa tasapainossa, välillä Suomen eduksi, välillä Ruotsin. Vankka ystävyyssuhteemme lepää tällä pohjalla, kummankin maan hyödyksi ja iloksi.

Teksti: Tage Eriksson & Marja Kahra

Kuvat: J.K. Paasikivi: Matti Karjanoja/Valtioneuvoston kanslia