Globaalin kilpailutilanteen kiristyminen aiheena 75-vuotisjuhlissa

Suomen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin valtuuston ja Investor AB:n hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg keskustelivat Suomen ja Ruotsin asemasta kiristyneessä globaalissa kilpailutilanteessa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin 75-vuotisjuhlalounaalla Tukholmassa.
"Pohjoismailla menee tällä hetkellä hyvin, mutta meidän on jatkuvasti kamppailtava pitääksemme yllä huippuosaamistamme, jotta kiinalaiset eivät aja ylitsemme", painotti Wallenberg.

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb aloitti keskustelun johdanto-osuuden muutamalla kevyellä anekdootilla. Avauksen jälkeen hän painotti voimakkaasti Ruotsin tärkeyttä Suomen kauppakumppanina ja päinvastoin. "Ruotsi ei ole ainoastaan Suomen tärkein vientimaa 11 %:n vientiosuudellaan, vaan myös maa, jonka kanssa useimmat suomalaiset haluavat tehdä kauppaa" sanoi Stubb. "Kaikkiaan 47 % suomalaisyrityksistä haluaa käydä kauppaa ruotsalaisten kanssa - ylivoimainen enemmistö verrattuna toisella sijalla olevaan Venäjään, jonka osuus oli 16 %."

Stubb jakoi esityksensä kolmeen osaan. Ensimmäisessä osuudessa hän käsitteli Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita, toisessa osuudessa Euroopan, Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita ja lopuksi molempien maiden asemaa suuressa maailmassa. Hän kuvaili Suomen matkaa 70 –luvun verrattain suljetusta jaa varovaisesta asemasta kolmen kärkimaan joukkoon, jonka aseman jaamme yhdessä Ruotsin kanssa.

"Molempien maiden yhtäläisyyksiä ei voi koskaan tarpeeksi korostaa, mutta jos väkisin haemme erovaisuuksia, niin lähinnä kai maamme eroavat siinä, että Suomessa puhutaan niin kuin kapitalistit, mutta toimitaan kuin sosialistit, kun taas Ruotsissa puhutaan niin kuin sosialistit, mutta toimitaan kuin kapitalistit" naurahti hän.

Myös Suomen ja Ruotsin rooleissa Euroopassa Stubb näki paljon samankaltaisuuksia. Hän kuvaili maitamme "Pohjolan protestanteiksi", joissa uskotaan sääntöihin ja rajoituksiin vastakohtana niihin asenteisiin, jotka vallitsevat eteläisissä osissa unionia.

Stubb painotti kolmea erilaista muutostarvetta:
"Ensinnä tarvitaan Euroopan finanssimarkkinoiden tilanteen stabilisoimista. Tämän jälkeen meidän täytyy saada aikaan tiukemmat ja pitävät säännöt budjettien valvontaan ja luoda talousunioni, jolla on oikeat työkalut johtaa rahaunionia. Meidän täytyy voida luottaa siihen, että kaikki EU –maat hoitavat taloutensa. Lopuksi on tärkeätä, että pidämme huolta talouskasvusta Euroopassa."

Viimeisimmässä osassa johdantoaan – Suomen ja Ruotsin asema maailmassa–– Stubb otti huomioon uusien vientimarkkinoiden merkityksen, mutta muistutti, että 55 % av Suomen viennistä suuntautuu vielä EU-maihin. Hän painotti, että maailman finanssikeskuksilla on vielä hyvin länsimainen tapa ajatella. Tätä ajattelutapaa täytyy muuttaa lähitulevaisuudessa.

Seuraavana astui puhujakorokkeelle Jacob Wallenberg. Wallenberg aloitti toteamalla, kuinka valtavalla vauhdilla maailma muuttuu ja globalisoituu; miten rajat ovat hävinneet ja kuinka maat ovat tulleet riippuvaisiksi tosistaan aivan eri tavalla kuin milloinkaan aikaisemmin. Läpinäkyvyyden lisääntymisen hän näki myönteisenä, mutta varoitti samalla globalisaation mukanaan tuomista kielteisistä muutoksista.

"Näen kehityksen menevän yhä lyhytnäköisempiin ratkaisuihin siitä huolimatta, että vastuunottamisen tarve sekä tarve tehdä rohkeita, pitkäjänteisiä päätöksiä on suurempi kuin milloinkaan ennen."

Tosiasia, että BRIC-maat ja ennen kaikkea Kiina pelastivat maailman kriisistä 2008/2009, on yleisesti tunnustettu tosiasia. Vastaava ei tule toistumaan, oli Jacob Wallenbergin mielipide.

"Kiinalaiset yritykset ovat alkaneet tulla meidän markkinoillemme omilla tuotteillaan. Ja siitä syystä Kiinasta on tulossa yhä riippuvaisempi eurooppalaisista ja amerikkalaisista markkinoista. Tilannetta kuvastaa se, että nelisenkymmentä maailman sadasta suurimmasta yrityksestä on kiinalaisia. Huaweilla on esimerkiksi enemmän patentteja kuin Ericssonilla."

Wallenberg kehotti meitä avaamaan silmämme sille, mitä on tapahtumassa:

"Meidän täytyy nähdä ja ymmärtää, kuinka osaavia, ahkeria ja businessnälkäisiä kiinalaiset ovat. Muutos on lähellä ja se tulee nopeasti. Meidän ei ensi kädessä tule huolehtia siitä, että meidät ohitettaisiin vaan siitä, että emme tule yliajetuiksi."

Wallenberg uhrasi lopuksi muutaman sanan finanssikriisille, jonka vakavuudesta ja syvyydestä hän syytti johtajuuden puutetta maailmassa. Voimattomat ja toimintakyvyttömät johtajat eivät hänen mukaansa ole ryhtyneet tarpeeksi nopeasti kattaviin toimenpiteisiin rauhoittaakseen markkinoita. Hän näki kuitenkin ratkaisun jo häämöttävän:

"Olen positiivinen ja optimistinen ratkaisun löytymisen suhteen", päätteli Wallenberg.

Teksti: Martin von Pfaler, FINSVE

Kuvat: Markus Hedlund