Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)

Soita ja kysy!
+46 8 442 8860

Hyödynnä osaamistasi RuotsissaKutsu vuosikokoukseenjasenpuffi

EU:n tulevaisuus ja pohjoismainen dynamiikka

Yhteenveto Suomen suurlähettilään Harry Heleniuksen puheesta Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin vuosikokouksessa.

Suurlähettiläs Harry HeleniusEU:n sisäinen Euroopan maiden integraatio on kulkenut pitkän ja ajoittain mutkaisenkin tien. Samalla kun unionin sisäinen yhteistyö on syventynyt ja laajentunut koskemaan yhä useampia jokapäiväisiä kysymyksiä, EU-keskustelut ovat siirtyneet ulos Brysselin valtakoneiston käytävien loukoista ja niitä käydään nyt jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa. Ne ongelmat, joiden edessä unioni nyt on, ovat muodostaneet helpon maalitaulun populisteille ja yhdistymistä vastustaville agitaattoreille.

Kun katsomme taaksepäin, voimme nähdä, että alkuaan Saksan ja Ranskan välille muodostunut toisen maailmansodan jälkeinen rauhanunioni on tähän päivään tultaessa kasvanut yhteiseurooppalaiseksi projektiksi, johon yhä useammat maat ovat halunneet mukaan. Mutta visio yhtenäisestä Euroopasta ei olisi ollut mahdollinen, ellei lähentyminen olisi tapahtunut asteittain. Länsimaisen liittouman NATOn perustaminen kylmän sodan aikana vastapainoksi Neuvostoliitolle ja Varsovan sopimukselle, Saksojen yhdistyminen ja rautaesiripun kaatuminen sekä yhteisvaluutan käyttöönotto ovat vain muutama esimerkki saavutetuista merkkipaaluista.

Yhtenäisen eurooppalaisen unionin rakentaminen ei ole koskaan ollut yksinkertaista. Ehkä selkeimmin tämä tuli esille poliittisissa keskusteluissa silloin, kun jäsenvaltiot päättivät Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä. Kun kysytään kuinka nopeasti ja kuinka pitkälle Euroopan integraatiota tulee jatkaa, kohdataan selvä kahtiajako: yhtäällä Brysselin poliitikot ja asiantuntijat mielipiteineen, toisaalla jäsenvaltioiden katuja tallaavat tavalliset kansalaiset. Vastustus integraation etenemistä kohtaan on voimistunut entisestään erityisesti Pohjois-Euroopan maissa, joista jokaisessa on nykyään populistinen, EU:ta vastustava poliittinen puolue.

Tästä huolimatta työ luonnollisesti jatkuu. Talouskriisin vanavedessä etenee esimerkiksi prosessi kohti yhtenäisempää rahapolitiikkaa. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa pystyttäisiin paremmin torjumaan sellaiset kriisit, joiden kourissa Kreikka, Espanja, Portugali ja Irlanti ovat tällä hetkellä. Jatkuva kriisipyörre on jakanut unionin taloudellisesti vakaisiin maihin, joissa talouskasvu on voimakasta ja taloudellisesti vähemmän vakaisiin jäsenmaihin, joissa kasvu on heikkoa tai jopa negatiivista. Nämä erot lisäävät esteitä EU:n kehittymisen tielle.

Harry HeleniusLissabonin sopimuksen käyttöönoton epäonnistumisesta huolimatta EU:n suhteissa unionin ulkopuolelle jatketaan työtä yhteisen ulkomaan- ja turvallisuuspolitiikan puolesta. Unioni kohtaa suuria haasteita sekä idästä että etelästä. Monet itään kohdistuvat kysymykset liittyvät energiaan ja suhteisiin tärkeiden naapurimaiden kuten Venäjän, Ukrainan ja Valkovenäjän kanssa. Etelässä eli Välimeren alueella painottuvat maahanmuuttajakysymykset. EU:n taholta vaaditaan suuria taloudellisia sijoituksia, jotta näillä alueilla päästäisiin hedelmällisiin ja yhteisiin ratkaisuihin.

Tämän lisäksi EU:lla on oltava voimaa panostaa erityisesti tulevaisuuskysymyksiin. Kuinka voidaan säilyttää kilpailukyky maailmalla? Euroopan tulevaisuus riippuu modernista ja aktiivisesta koulutuksen ja tuotekehittelyn tukemisesta. Unionin sisällä olevien henkilöstövoimavarojen hyödyntäminen on tarpeellista, jotta tulevaisuudessa voimme kilpailla Kiinan, Intian ja muiden maiden kanssa.

Juuri tässä suhteessa Pohjola ja Itämeren alue voivat nousta tärkeäksi tekijäksi EU:n sisäisessä kilpailussa. Alueella asuu noin 100 miljoonaa suhteellisen korkeasti koulutettua ihmistä. Pohjoismainen malli on osoittautunut tarpeeksi vahvaksi selviämään kriiseistä, ja se tarjoaa yhteistyömuodon jota voitaisiin soveltaa suuremmassakin mittakaavassa. Kehittämällä pohjoismaista yhteistyötä ja yhteistyötä Itämeren alueella erityisesti ilmaston, energian ja raaka-ainekaupan alalla voimme rakentaa elinvoimaisen toimintasuunnitelman, joka näyttää meille tien kohti vahvaa ja kilpailukykyistä Euroopan unionia.

Kuva: Martin von Pfaler, FINSVE

Talousnäkymät

Juhana Vartiainen"Ruotsin taloudella edellytykset kehittyä paremmin kuin Suomen taloudella tulevana vuosikymmenenä."
Kuuntele Juhana Vartiaisen puhe FINSVE:n kevätlounaalla 12. maaliskuuta (ruotsiksi).

1. osa arrow b  2. osa arrow b
Lue yhteenveto tästä arrow b

Vuosimaksu

Alla olevasta linkistä voit ladata jäsenhinnastomme, josta käy ilmi vuosimaksujen suuruus.
Lataa jäsenhinnasto

Jäsenhakemus

Haluatko jäseneksi?
Täytä lomake netissä
tai
Lataa jäsenhakemus

Avoimia työpaikkoja

Jäsenemme rekrytoivat juuri nyt suomenkielentaitoisia työntekijöitä.

Työskentely Ruotsissa arrow

© Suomalais-ruotsalainen kauppakamari | Gärdesgatan 11 | SE-115 27 Tukholma.
Puh: +46-8-442 88 60 | Faksi: +46-8-442 88 61 | etunimi.sukunimi@finsve.com