Suomalais-ruotsalainen yhteistyö – muutamia havaintoja

FINSVEn Kevätlounas 2010:

Björn Wahlroos, Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja sekä Nordean hallituksen varapuheenjohtaja, puhui Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kevätlounaalla Tukholman Grand Hôtelin arvokkaassa peilisalissa aiheesta” Suomalais-ruotsalainen yhteistyö – muutamia havaintoja”. Hän esitti mielenkiintoisia henkilökohtaisia näkökulmia maidemme yhteisestä roolista globaalisessa taloudessa.

Suorasanaisena tunnetun Björn Wahlroosin esityksestä ei puuttunut huumoria eikä piikittelyä. Puhe oli pedagogisesti jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa Wahlroos esitti havaintoja historiasta, minkä jälkeen hän siirtyi tarkastelemaan kulttuuria ja tulevaisuutta. Aivan lopuksi Wahlroos toivoi, ettei suomalais-ruotsalaista yhteistyötä elinkeinoelämässä tarvitsi pohtia enää ollenkaan.

Historiallisia havaintoja

Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia, ja Ruotsin vallan aika on luonnollisesti jättänyt jälkensä Suomeen. Björn Wahlroosin mukaan harva ruotsalainen kuitenkaan ymmärtää, miten paljon Venäjän vallan aika vuodesta 1809 vuoteen 1918 vaikutti Suomeen. Sinä aikana syntyi voimakas kansallinen liike ja toivo itsenäisyydestä heräsi suomalaisten keskuudessa. Wahlroos sanoo, että suomalaisille on yhä tunnusomaista halu selviytyä kaikesta omin voimin. Suomi on aina etsinyt omaa identiteettiä jostakin Ruotsin ja Venäjän väliltä, hän jatkaa.

Itsenäistymisen jälkeen seurasi uudelleenrakentaminen. Aina vuoden 1993 talouskriisiin asti Suomi ja Ruotsi kasvoivat rinnakkain hyvin samankaltaisilla edellytyksillä. Tästä syntyi eräänlainen päällekkäisyys – kumpaankin maahan syntyi samanlaisia yhteiskunnan rakenteita ja toimintoja.

Muutos tuli vuonna 1993 ETA-sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Pelisäännöt yhtenäistyivät ja uusi maailma avautui. Alkoi valtavien yritysfuusioiden aikakausi, josta Nordea, TeliaSonera ja TietoEnator ovat vain joitakin esimerkkejä. Suomi ja Ruotsi aloittivat yhteisen taipaleen avautuakseen ja poistaakseen päällekkäisyyksiä. Kaikki fuusiot eivät onnistuneet ja osa niistä oli aika mekaanisia, mutta moni onnistui hyvin, Wahlroos toteaa.

Vuosituhannen vaihteessa tämä aikakausi oli ohi. Jättimäisten fuusioiden sijasta yritysten yhteensulautumisista tuli markkinalähtöisempiä. Siten suomalais-ruotsalaisesta yhteistyöstä oli tullut arkipäivänen tuote.

Pohdintoja kulttuurista

Suomalaisen ja ruotsalaisen teollisuushistorian erojen esimerkiksi Björn Wahlroos valitsee hiljaisen suomalaisen insinöörin. Wahlroosin mukaan suomalainen metsäteollisuus oli yleisesti ottaen suomalaisten insinöörien ja suomenruotsalaisten ekonomien välinen kulttuurillinen fuusio. Ensiksi mainituilla oli laaja osaaminen, jota jälkimmäiset osasivat myydä. Ruotsissa ei tällaista kahtiajakoa ollut.

Wahlroos nostaa esille Nokian esimerkkinä uudenlaisesta suomalaisesta yrityksestä, joka ei enää perustunut kyseiseen malliin. Nokia merkitsi Suomelle uutta askelta kohti globaaleja markkinoita.

Suomalainen ja ruotsalainen johtamistyyli on mielekäs aihe, eikä ainoastaan Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille. Björn Wahlroos myöntää miettineensä hyvin paljon, mistä erilaisuudet tänä päivänä johtuvat. Syyksi hän mainitsee kaksi tärkeää tekijää – geneettinen tekijä, josta hiljainen suomalainen insinööri on hyvä esimerkki, sekä puolustusvoimat. Hän vertaa Ruotsin laivaston upseerikerholla seurustelevia upseereita suomalaisiin jalkaväkisotilaisiin, jotka asuivat joukkueteltoissa puutteellisissa oloissa. Esimerkin on ajateltu kuvailevan ilmiötä linjaorganisaatio vastaan esikunta tai kollegio.

Kun yllä mainittua teoriaa sovelletaan maidemme erilaisiin johtamisfilosofioihin, löytyy luonnollisesti rinnakkaisilmiöitä. Ruotsalaisessa yritysjohdossa käytetään usein konsensusajattelua, kun taas suomalaista yritystä johtaa suurimmaksi osaksi toimitusjohtaja yksin. Björn Wahlroosin mielestä Suomen yritysmaailma on anglosaksisempi kuin Ruotsin. Suomessa toimitusjohtajalle annetaan valtaa toteuttaa ideoitaan, ja hallitus voidaan helpommin asettaa vastuuseen. Suomessa menetettäisiin helposti kärsivällisyys, jos yrityksessä vallitsisi samanlainen esikunta-ajattelu kuin Ruotsissa.

Kulttuurierot ovat kuitenkin häviämässä. Wahlroosin mukaan tämä tulee luomaan talouskasvulle parempia edellytyksiä ja mahdollisuuksia.

Tulevaisuus

Björn Wahlroosia ärsyttää se, että kansallinen ajattelu leimaa yhä globaaleja markkinoita. Hänen mielestään sellaiset kiistat, joita tällä hetkellä käydään Suomen ja Ruotsin hallituksien välillä TeliaSoneran johtajien bonuksista, ei ole mitään järkeä.  Myös kansallisten pörssien rooli on Wahlroosin mukaan yliarvostettu. Meidän täytyy nähdä valtiomme sellaisina kuin ne ovat – kaksi pientä osavaltiota globaalisessa taloudessa, Wahlroos toteaa.

Suomalais-ruotsalainen elinkeinoelämän yhteistyö on Wahlroosin mukaan aihe, josta hän ei koskaan enää haluaisi pitää esitelmää.  Hän itse asiassa toivoo hartaasti, että tämä esitys kirjataan historian kirjoihin aiheen viimeisenä. Wahlroos selittää kantaansa sillä, että vasta silloin kun yhteistyöstä on tullut niin arkipäiväistä, ettei kukaan pohdi sitä enää, ollaan päästy tavoitteeseen. Siitä alkaa meidän yhteinen loistava tulevaisuutemme, hän päättää.

Teksti: Martin von Pfaler, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Faktaa:

Björn Wahlroos on Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja, Nordean varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsen Elinkeinoelämän valtuuskunnassa, EVA:ssa. Lisäksi Wahlroos toimii Svenska handelshögskolan Hankenin hallituksen puheenjohtajana ja on Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin valtuuston jäsen.