Suomi ja Ruotsi EU:ssa – mihin olemme menossa?

Finanssikriisin myötä Pohjoismaiden sisäiset markkinat ovat tulleet yhä tärkeämmiksi sekä näille maille itselleen että muille maille vientimarkkinana. Pohjoismaissa asuu 25 miljoonaa hyvin toimeentulevaa ja tuottavaa ihmistä. Maiden yhteenlaskettu talous sijoittuu maailman kymmenen suurimman talouden joukkoon. Tiivistämällä pohjoismaista yhteistyötä entisestään parannamme Suomen ja Ruotsin mahdollisuuksia kuulua voittajien joukkoon myös tulevaisuudessa.

Ruotsin suurlähettiläs Örjan Berner oli sekä isäntänä että puhujana Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin vuosikokouksessa, joka pidettiin Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä. Esityksessään "Suomi ja Ruotsi EU:ssa – Mihin EU on matkalla? Minkä roolin Suomi ja Ruotsi voivat ottaa?" hän käsitteli mm. Ruotsin ja Suomen virallisten kannanottojen yhtäläisyyksiä koskien Euromaiden kriisiä ja sen ratkaisutapoja.

Suomessa ja Ruotsissa vallitsee Bernerin mukaan voimakas skeptisyys lainarahoitteisia taloudellisia elvytystoimenpiteitä kohtaan. Molemmissa maissa suositaan tiukkaa budjettikuria. Taloudelliset rakennemuutokset nähdään välttämättöminä, jotta Euroopan sisäiset markkinat pystyisivät toimimaan EU:n talouden vauhdittajina. Berner näki standardisoinnin, julkisten hankintojen laajentamisen ja tehostamisen sekä rajan ylittävän verkkokaupan kasvattamisen erityisen tärkeinä toimenpiteinä.

Kysymys pankkien tukirahoittamisesta kiinnosti suurlähettiläs Berneriä erikoisesti. Hän sanoi tuntevansa epävarmuutta niin sanottuja eurobondeja kohtaan, joiden toteuttaminen tarkoittaisi lähinnä sitä, että kaikki EU- tai euromaat jakaisivat velat keskenään. Toisten velkojen maksaminen ei ole suosittua, hän totesi. Unionin hajoamisriskin lisääntyessä vaaditaan huolellisia ja hyvin ankkuroituja ratkaisumalleja hajoamisen ehkäisemiseksi.

Berner puhui myös Venäjän merkityksestä maittemme ulkomaankaupalle. Venäjän markkinoiden 3-4 % vuotuinen kasvu on tehnyt Venäjästä tärkeän kauppakumppanin sekä Suomelle että Ruotsille. Bernerin mukaan Venäjälle suuntautuva kauppa on alue, jolla suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja vahvistaa toistensa kilpailukykyä.

Suurlähettiläs Berner toi esille muutamia konkreettisia toimenpiteitä, joita hän kaipasi maidemme välisen yhteistyön lujittamiseksi. Hän puhui vihreästä taloudesta tärkeänä asiantuntemuksen alueena. Samalla hän korosti ruotsin kielen merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä. Vaihto-oppilastoiminnan sekä harjoittelijavaihdon lisääminen ovat konkreettisia toimenpiteitä, joita suurlähettiläs Berner toivoi yrityksiltä tapana lisätä kontaktipintoja molempien maiden elinkeinoelämässä. Myös Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toiminta yhteyksien luomisen, osaamisen ja kokemusten vaihdon foorumina oli hänestä hyvin tärkeää.

Lopuksi suurlähettiläs Berner loi lyhyen katsauksen turvallisuusasioihin. Hän totesi sekä Suomen että Ruotsin olleen viime aikoina yhä aktiivisempia NATO-yhteistyössä ja molempien maiden yhdessä ottaneen suuremman vastuun panostamalla rauhanturvatoimenpiteisiin maailmalla. Pohjoismaista yhteistyötä voisi lähteä kehittämään täällä kotonakin. Nousevien puolustuskustannusten jakaminen, esimerkiksi yhdistämällä Pohjoismaiden kansalliset valvontajärjestelmät, olisi Bernerin mukaan eräs mahdollinen tapa tehostaa yhteistyötä ja säästää kustannuksissa.

Teksti: Martin von Pfaler. Kuva: Antti Vuori